Ch-Ch-Changes PIC

Muille hevosille Sentti näyttää mielellään taivaan- ja myrskynmerkit, varsinkin, jos se meinaa jäädä alakynteen. Ruoalle perso ori pitää huolen syömisistään niin laitumella muiden hevosten seurassa, jossa on kyllä toisinaan varsinkin omistajan silmin turhan raju meininki, mutta myös taluttaessa, jolloin narun päässä saakin olla voimaa, jotta ori ei mene ihan sinne minne se haluaa. Ainut houkutin on kuitenkin vain ruoka (ja pienessä, mutta hyvin hallittavassa roolissa tammat), sillä mikäli sitä ei ole näköpiirissä, käyttäytyy Sentti oikein nätisti kävellen taluttajan vauhdissa mukavasti vierellä ja myöskin pysähtyen vain pienestä merkistä.

Tallissa Sentti on pääasiassa suhteellisen rauhallinen herra, eikä se ole kovin kiinnostunut ympäristöstään, mutta orimaiset vaistot heräävät muiden hevosten kävellessä ohi. Tämän vuoksi ori hoidetaan aina kiinni sidottuna, vaikkei se olisikaan lainkaan tarpeellista yksin tallissa ollessa. Harjauksen aikana Sentti saattaa olla vähän levoton, se ei malttaisi pysyä paikoillaan mutta toisaalta turhautuu hyvin nopeasti ja tyytyy loppujenlopuksi vain pörisemään siinä paikoillansa jatkuvan steppauksen ja kehänkiertoyritysten sijaan. Ori on kropastansa vähän herkkä, joten turhaa kutittelua, mutta toisaalta ihon puhkiraapimista se ei tiedä, mutta jalat nousevat suhteellisen hyvin.

Varustaminen on Sentille se iso paha, satulan kanssa se on jo megalomaanisen raivostuttava pyöriessään niin paljon kuin narut antavat periksi ja esittäessään hoitotoimenpiteissä suhteellisen harvinaista protestoimisen kirjoansa. Vyön kiristäminen onkin järkyttävän työn takana, Sentti ottaa hyvin nopeasti mallin rantapallo eikä siitä hetkessä luovu. Suitsiminen onnistuu kuitenkin paremmin pään nostelusta huolimatta. Peseminen onkin operaatio erikseen, vaikka Sentin alkusähläys on kyllä paljon pahempi juttu kun sen lopullinen käytös. Mikäli orille antaa hetken aikaa tutustua uuteen tilanteeseen, on se paljon rauhallisempi ja malttaa seisoa suhteellisen rauhassa silloinkin, kun viilennetään jalat vesiletkujen avulla.

Ratsastettavuudeltaan Sentti on aikamoinen mato, jos sen sellainen antaa olla. Orissa on melkeinpä diivan piirteitä, sillä jos sille sanoo jotain alkutunnin laiskottelusta, niin nenään menee kokonainen vihanneskauppias ja sitten se kipittää hirmuisella vauhdilla ympäri kenttää lopputunnin ellei ratsastaja keksi oikeaa avainta onneen. Muutenkin Sentti tuppaa luikertelemaan pois vaativimmista tehtävistä ja tuntematonta ratsastajaa se vie 6-0 heitellen takaosaansa sinne minne tahtoo, joskus myöskin ylös päin, hienon taipumisen sijaan kaatuessaan ympyrälle ja kipittäen sieltä rautakankena pois sekä rullaillen itsensä lyhyeksi nakiksi jättäen takajalat sekä selän käytön kauas unholaan.

Ratsastajan itsensä likoon laittaminen aktiivisella ratsastuksella saa Sentille jauhot suuhun ja oikean asenteen alla se taipuu yllättävänkin nopeasti koulukiemuroiden ihmeelliseen maailmaan. Oikein päin ratsastettuna Sentti liikkuu elastisilla askeleilla, joita se pystyy venyttämään paljon lisäyksissä, mutta kokoamisetkin sujuvat, kunhan ratsastaja on tarpeeksi pehmeä apujensa kanssa eikä Sentti saa tällöin tilaisuutta keskittyä niiden vastustamiseen. Orin huomio onkin tärkeää pitää itse tehtävässä ja oltava jatkuvasti tarkkana, jotta se ei kehitä mitä persoonallisimpia lintsauskeinoja. Tällöin se toimii erinomaisesti kouluratsuna suorittaessaan liikkeitä tuomareiden ihastelemalla lennokkuudella ja myöskin energisyydellä, kunhan Sentin sellaiseksi ratsastaa..

Esteillä ori innostuu, ja vaikkei se nyt erityisen loistokas olekaan hyppäämisen suhteen, niin puuha ainakin vaikuttaa sen mielestä kivalta. Siksipä aina, kun selkään saadaan tarpeeksi uskalias ratsastaja, pääsee Sentti pomppimaan. Radoilla se on vähän hidas, sillä jokaisen esteen jälkeen on tärkeää saada Sentti avuille, tai homma luisuu muuten pukitteluun ja keulimiseen, jossa menee aina hetki. Maastoesteetkin sujuvat ainakin yksittäisinä, kunhan selässä ei pelätä kovaa vauhtia. Muuten sileällä maastoillessa Sentti on ihan mukava, ehkä vähän hoputettava, mutta se ei säiky juuri mitään ja kuljettaa ratsastajaa oikein turvallisesti selässään.

Lastaaminen ei aiheuta sen suurempaa päänsärkyä orin hoitajalle, vaan se kävelee kiltisti kyytiin ja matkustaakin suhteellisen rauhallisesti, kunhan viihdykkeenä on tarpeeksi syötävää. Kilpailuissa Sentti ei sen suuremmin jännitä, vaan ottaa aika lunkisti eikä edelleenkään innostu työskentelystä. Lämmittelyssä meno voikin näyttää kaikelta muulta kuin harmoniselta orin pelleillessä ja ratsastajan ollessa itkun partaalla, eikä meno muuksi radalla muutu - siksipä on tärkeää saada lämmittely onnistumaan herättelemällä Sentti monipuolisilla tehtävillä ja vaatimalla siltä tarpeeksi, jonka jälkeen on kiva lähteä radalle, kun tietää, että tämä ori ei ainakaan petä, vaan tottelee ratsastajan pyyntöjä ihan hyvin.