Etusivu Ponit Talli Kasvatus

     Ravenscroft

Mistä kaikki alkoi


       

Sona Clarke, syntynyt vuonna 1990, on ikuinen ponityttö. Hän on pyörinyt hevosten ja ponien kanssa pienestä vaahtosammuttimen kokoisesta taaperosta lähtien ja nämä työt ovat verissä. Hänen äitinsä oli vaikuttava kouluratsastaja intermediaite tasolla, kunnes onnettomuus vei hänet pyörätuoliin. Tapaturman jälkeen Sonan äiti keskittyi vain valmentamiseen ja hän myi viisi hevostaan pois. Clarken perheen isä menehtyi auto-onnettomuudessa Sonan ollessa vasta 3-vuotias. Perhettä on koskettanut suru ja tapaturmat mutta mukaan on mahtunut myös paljon onnea. Sona on työskennellyt eri talleilla, opettaen nuoria hevosia niin ratsun tehtäviin kuin valmentanut kilpailevia hevosia ratsu- sekä laukkapuolella. Vuonna 2021 tapahtui merkittävä käänne, kun Sonan serkku oli myymässä ponitallinsa aikapulan takia. Sonan äiti ehdotti, miksei Sona tarjoaisi kotia näille poneille, jotka olivat hänelle jo vuosia ollut tuttuja - hän oli kymmenen vuotta toiminut ponien hoitajana ja valmentajana muiden tallien oheilla. Sonan äiti olisi valmis siirtymään täysin vieraille töihin ja jättämään oman suuren tallinsa Sonan käsiin. Olihan hän tehnyt monia vuosia töitä, päästäkseen tähän pisteeseen ja nyt oli oikea aika.

Tilukset kaipasivat pientä päivitystä vaikka muuten tilat olivat hyvässä kunnossa. Hyvällä talkoohengellä ja porukalla paikat laitettiin kuntoon ja Sonalle oli siirtymässä tallillinen poneja. Kunnioittaakseen serkkunsa upeaa kasvatustyötä ja jatkaen siitä, mihin hän jäi, tallin nimi Ravenscroft jäi voimaan. Pihassa on kaksi suurta tallia, joissa kummassakin on kaksitoista karsinaa. Nuorille Sona ja ystävät saivat tehtyä pihaton, joka mahdollistaa isomman ponilauman nuorikkoja pihattoon. Pihapiiristä löytyy pienempiä tarhoja sijoiteltuna vähän joka puolelle. Näin on helpompi pitää orit ja tamman erossa toisistaan, ettei turhaan orit hermostuisi ja tilanne mahdollistaisi erinäiset valtataistelut orien kesken. Keväällä ja kesällä käytössä on suuret laitumet.

Sonalla ei ole suurta henkilökuntaa tallissa, mutta toistaiseksi tällä porukalla tilanne on hoitunut hyvin. Sona lopetti muilla talleilla työskentelyn ja aikoi keskittyä täysillä oman tallin pyörittämiseen. Sonan äiti oli luvannut pitää jatkossakin valmennuksia Sonan poneille sekä vieraille. Käytössä oli suuri hiekkapohjainen kenttä sekä maneesi, joka ei tosin ole lämmitetty. Tallirakennuksesta löytyy toimistotilat, wc, taukotupa sekä lämmitetty varustehuone. Sona asuu äitinsä kanssa tontilla sijaitsevassa omakotitalossa, joka on sen verran tilava, että siellä majoittaa helposti tallityttöjä useampiakin kerralla. Suuri hevoskuljetusauto säilytetään puisessa suuressa ladossa. Kuka olisi voinut uskoa tälläiseen mahdollisuuteen? Nyt kun se on totta, Sona antaa tälle tallille kaikkensa; hän haluaa kasvattaa rotumääritelmän mukaisia, terveitä, hyvä luonteisia ja näyttöön sekä käyttöön sopivia newforestinponeja suurella rakkaudella rotuun.

Henkilökunta

       

Sona Clarke - kolmekymppinen ikuinen ponityttö, elänyt koko ikänsä äitinsä perintötilalla ja sai nyt mahdollisuuden jatkaa omaa uraansa samalla tilalla. Sonalla on vankka kokemus etenkin nuorten hevosten ja ponien opettamisesta ja käsittelystä. Nuoret hevoset antavat niin paljon ja niiden maailmaan on aina suuri seikkailu hypätä ja nähdä nuoren edistyksen. Sona on määrätietoinen, avoin, rehellinen ja hän omaa rautaiset hermot. Hänen ei koskaan nähdä suuttuvan, oli tilanne mikä tahansa. Sonalla on vankka kokemus este-, koulu- kuin kenttäratsastuksestakin mutta tuntumaa on myös laukkaurheilun puolelta. Sona on valmentautunut äitinsä tarkan silmän alla mutta myös muilla loistavilla valmentajilla. Sona on huumorintajuinen, rento ja aina mukavaa seuraa, oli kyse hevostöistä tai ihan rennosta hengailusta puistossa. Sona on 163cm pitkä, hintelä nainen, jolla on pitkät vaalean violetit hiukset ponnarilla. Sonalla on kasvoissa myös madonna- huulilävistys, eikä ole siitä luopunut vaikka lävistykset ovat muodista tippuneet jo kauan aikaa sitten. Sona on oman tiensä kulkija, joka tekee asiat juuri kuin itse haluaa ja niin, mikä on eläimelle paras vaihtoehto.

Amelia Clarke - on Sonan reilu 50-vuotias äiti, joka joutui pyörätuoliin kamalan laskettelu onnettomuuden takia. Ameliasta voi tulla tiukkapipoinen kuva niille, jotka eivät häntä tunne. Valmentajana hän on tiukka mutta opetettavat asiat hän neuvoo perinpohjin ja tarkasti. Onnistumisista Amelia kertoo aina iloisella ja pirteällä äänellä, mikä lämmittää myös valmennettavan onnistumisen tunteita, kun aikansa on puurtanut hampaat irvessä ja lopulta työ palkitaan. Amelia on erittäin tarkka kotona ja tallissa. Tallin täytyy olla siisti, tavarat omilla paikoillaan ja kaikki kunnossa. Käytävät täytyy pitää kuivikkeesta puhtaana. Hevosten hyvinvointi on Amelialle kaikista tärkeintä ja hän tekeekin niin paljon kun vain pystyy. Tallin tiloihin on suunniteltu esteetön kulku pyörätuolilla, millä Amelia kulkee. Hiekkakentän keskelle hän ei pysty menemään mutta Amelia hyödyntää kuulokkeita ja mikrofoneja omissa valmennuksissa. Amelia on kokenut elämänsä aikana paljon kovia, miehensä menetyksen sekä oman kävelykyvyn menettämisen - siinä kysytään paljon sisua päästä tähän pisteeseen, missä Amelia on nyt. Kuinka paljon hän rakasti ratsastamista, vaeltamista ja koirien kanssa metsässä käymistä. Toki nämä ei täysin ole loppunut mutta kovin rajoitteista. Amelia on Sonalle suuri esikuva - se sinnikkyys, tahdonvoima ja rohkeus on asioita, joita hän haluaa hyödyntää ja periä myös omassa elämässään.

Daniel Clarke - on Sonan veli ja häntä kolme vuotta vanhempi. Hevoset ovat kuuluneet luonnollisesti myös Danielin elämään, mutta ei niin palavasti kuin siskonsa tai äitinsä. Toki hän toimii tallilla ilmaisena renkinä, jolle on aina luonnollista ja helppoa soittaa, jos jokin asia vaatii korjaamista tai miehistä lihasvoimaa. Daniel ratsastaa jonkin verran mutta ei tavoitteellisesti. Hän lähtee mielellään tilan koirien kanssa metsälenkille ratsain. Daniel osaa olla ärsyttävä vitsailija, joka luulee naurattavansa kaikkia tallin tyttöjä - totuus on toinen. Osaa jutut ehkä jopa naurattavat mutta kyllä ajan kanssa Danielinkin vitsit alkavat tylsistyttää ja toistaa toisiaan. Daniel on sporttinen ikiliikkuja, joka touhuaa mielellään vähän kaikenlaista. Urheilu kuuluu hänen elämäänsä vahvasti, pääosin metsästyksen ja jalkapallon muodossa. Daniel on saanut päävastuun koirien opettamiseen ja kilpailemiseen erilaisissa kilpailuissa - näyttelyt ovat kuulemma se raja, minkä yli Daniel ei astu, joten näyttelyrinkiin joutuu joko Sona tai muut avustajat.

Georgina Sarchet - eli tuttavasti vain Gina, on Sonan lapsuuden ystävä, joka pyörii eniten tallilla auttamassa ponien arkiaskareissa ja liikutuksissa. Ginalla on vankka kouluratsastus kokemus intermediaite tasolta lähtien. Hän on ollut aktiivinen kilparatsastaja jo junnuna mutta hiljalleen jättänyt vakavasti harrastamisen hieman kevyemmälle harrastusmoodille, mikä on Sonalle sopinut enemmän kuin hyvin. Kun Gina sai kuulla Ravenscroftin tapahtumista, hän ilmoitti heti Sonalle tulevansa avuksi. Sona oli lupautunut pitää kolme karsinaa varattuna Ginan kilpahevosille, jos tulee tallipaikan tarvetta. Edelleenkin Gina käy ratsastamassa ja opettamassa muiden hevosia ja tietenkin valmentamassa myös itse ratsastajia, vaikka pääosin hän pyörii Ravenscroftin tiluksilla. Gina on pitkä, kaunis mustahiuksinen sporttinen nainen, joka osaa viettää myös hauskaa ja hänestä sanotaankin, että hänessä on myös synkkäkin puoli, painottaen yksityiselämään ja välillä sen turhan kovaan vauhdikkuuteen. Ginan kanssa tulee tai ei tule toimeen - teeskentelijät ja esittäjät Gina huomaa heti, eikä ole valmis tekemään kummempia uhraamisia tälläisten ihmisten puolesta. Rempseä ja aina yhtä iloinen Gina tuo hyvää henkeä tallin arjen pyörittämiseen.

Isla Swaine - on Sonan serkku isän puolelta ja Islaa näkee tallilla viikoittain. Hän tulee mielellään liikuttamaan poneja vähemmä vakavalla mielellä, mikä on taas poneille mukavaa vaihtelua. Isla jaksaa touhuta ponien kanssa vaikka ja mitä. Milloin se irtohypyttää poneja maneesissa, milloin se on rakentanut erikoisen temppuradan kentälle ja järjestää meille leikkimieliset agility kilpailut ja milloin Isla istuu tunteja laitumella kivellä ja piirtää piirrustus lehtiöönsä poneja. Omaperäinen taiteilija luonne sopii joukkoon mitä parhaiten! Isla on aina ystävällinen ja kiltti, ehkä vähän hiljaisempi kuin muut tallilaiset. Kaikesta huolimatta Isla pärjää mainiosti myös nuorten ponien sekä orien kanssa. Temperamenttia ja auktoriteettia löytyy kyllä tarvittaessa hyvinkin paljon. Islalla on punertavat puolipitkät hiukset, jotka on usein kahdella saparolla tai letillä. Kasvoissa hänellä on pisamia ja monet pitävät tyttöä söpönä ilmestyksenä.

Nellie Gowler - on määrätietoinen, kylmäpäinen ja tarkka esteratsastukseen painottuva konkari, joka kilpailee jopa kansallisella tasolla. Amelia on valmentanut Nellietä aikoinaan ja tästä eteenpäin tutustunut myös Sonaan, joka on Nellien kanssa saman ikäisiä. Nellie vierailee tallilla satunnaisesti hoitamassa ja ratsastamassa poneja, koska hän ei asu kaukana. Hän on todennut, että välillä on mukava touhuta myös ponien kanssa puoliveristen sijaan ja tehdä asioita rennommalla otteella. Nellie kilpailee muutamilla poneilla säännöllisesti esteratsastusluokissa. Jotkut ihmiset ovat vähän hupsuja, unohtelevaisia ja ehkä hieman koheleita ja juuri tälläinen on Nellie. Tavarat voivat jäädä milloin mihinkin ja yleensä Amelia on se henkilö, joka kulkee Nellien perässä ja saa tytön toilailuista ja unohtelusta harmaita hiuksia. Nellie on rento ja rempseä, paljon hassutteleva tyyppi, jonka epäillään elävän elämäänsä turhankin ei-niin-vakavasti. Nellie on sinisilmäinen blondi, joka kuulee osakseen paljonkin blondi vitsejä (koska ne vain sopivat Nellielle täydellisesti, oikeasti).

           

copyright © Ravenscroft 2021 / webdesign © VRL-02116 2021
Tämä on virtuaalitalli / Tämä on virtuaalihevonen