Hämyinen



♦ Virallinen nimiHämyinen
♦ Syntynyt20.12.2013
♦ Ikä22-vuotias (ikääntyy satunnaisesti)
♦ RotuSuomenhevonen
♦ SukupuoliOri
♦ Säkäkorkeus, väri151cm, rautias
♦ PainotusYleispainotus
♦ KoulutustasoHe A / 80cm / helppo
♦ VH-tunnusVH16-018-2718
♦ OmistajaSorel (VRL-00884)
♦ Ex-omistajaKoistila
♦ KotitalliHuvitus (HUVI3969)
♦ SaavutuksetKTK-II, KRJ-I


Hämyinen, tai lyhyemmin ja tuttavallisemmin vain Hämy on vähän sellainen epävarma naapurinpoika, joka mieluummin pelaisi sisällä kuin tulisi ulos auringon armoille. Omissa tutuissa ympyröissä viihtyvä ori ei mielellään lähtisi mihinkään muualle. Se suhtautuu uusiin asioihin ennemmin varauksella kuin uteliaasti, mieluummin peruuttaa kuin menee kohti. Sen motivoiminen työntekoon ei aina ole se yksinkertaisin homma, vaikka Hämyn kunniaksi on kyllä sanottava, että sitten kun se tekee töitä, se tekee niitä todellakin kunnolla.

Uusia ihmisiä Hämy katselee epäluuloisesti karsinansa nurkasta ja vaikka se ei pure tai potki, se voi arempaa ihmistä hieman hirvittää. Ori kääntää päättäväisesti takaosaansa uusia tuttavuuksia kohti, eikä haluaisi antaa pukea päitsiä päähänsä. Kun jaksaa hetken leikkiä kärsivällisesti kissaa ja hiirtä raudikon kanssa se kyllä luovuttaa ja antaa ottaa itsensä kiinni. Hämy on kiltti kuin kissanpentu: ei se tahallaan tee mitään ikävää, mutta kissanpentukaan ei tajua kynsiensä olevan terävät. Ori katselee maailmaa vähän varuillaan ja yllättävät tapahtumat saavat sen hieman vetäytymään sivummalle – jos ihminen sattuu olemaan tiellä, voi voi. Tuttujen ihmisten kanssa Hämy rentoutuu ja uskaltaa olla, eikä se oikeastaan edes säiky. Joku oikeasti iso ja jännittävä tapahtuma saattaa saada sen nostamaan päätään ja korviaan ja tuumimaan, pitäisikö tässä koettaa lähteä. Muutama rauhoittava sana ja silitys tutulta ja turvalliselta hoitajalta kuitenkin riittävät tilanteen rauhoittamiseen. Eläinlääkäri joutuu rauhoittamaan Hämyn, se ei muuten pahemmin suostu rokotettavaksi tai raspattavaksi, kengittäjä saa puuhata kunhan on rauhallinen ja luotettava.
Tallista ulos tuleminen on auringonvalossa ihan hirveää – Hämyn mielestä pelottavin asia maailmassa on varjon ja auringonpaisteen raja. Pilvisäällä ongelmaa tietenkään ei ole. Muuten ori kulkee taluttajansa takana, joskus vähän turhan lähellä, mutta pienellä hätistelyllä se kyllä väistää. Uudet ihmiset saavat orin vähän enemmän varuilleen, tuttujen kanssa se uskaltaa luottaa siihen, että ihminen kyllä panikoi, jos siihen on aihetta. Traileriin tai rekkaan Hämy menee ihan nätisti, mutta matkustaa rauhassa vain kaverin kanssa.

Hämy suhtautuu asioihin varovaisesti, mutta ei turhia säiky noin ratsunakaan. Uudet johteet kentällä tai johonkin jäänyt pressu saavat sen puhisemaan ja peruuttelemaan, mutta kaikkea ei aina tarvitse kyttäillä ja jokainen puskan risahdus ei anna aihetta singota toiseen päähän kenttää kuin Nato-ohjus. Sen sijaan ori voisi vähän olla tekemättä töitä. Se on hidas pohkeelle ja laiska reagoimaan pidätteeseen, kankea taivuttaa eikä Hämy oikeastaan jaksaisi vaivautua. Se kun meinaa olla niin vaivalloista, se kunnolla liikkuminen! Oria saa komentaa ihan tosissaan etenkin alkuratsastuksesta, pienestä vihjailusta raudikko lähinnä toteaa, että ihanaa tämän ihmisen kanssa ei ole mikään pakko. Ja laiskottelu vain jatkuu.
Orin saaminen töihin meinaa olla luova pakotusoperaatio. Pelkästään komentelemalla Hämy ei kunnolla työllisty, kyllä se liikkuu eteenpäin ja hidastaa pyydettäessä, mutta kun äh. Häntä komennetaan. Ihminen ei ollutkaan niin mukava! Sitä pitää komentaa ja kehua, komentaa ja kehua. Kun ori tuntee saavansa vaivannäöstään kylliksi kiitosta, siitä alkaa kyllä irrota liikettä ja reaktiota. Hämyä täytyy ratsastaa tarpeeksi jämptisti kaiken aikaa, jotta se tietää ratsastajan olevan tosissaan. Samoin sitä pitää kiittää kylliksi, jotta se jaksaisi jatkaa vaivannäköään. Vaikka se onkin vähän vaivalloista, ori kokoaa erityisen hyvin, mutta sivuttaisliikkeet (avot, sulut, väistöt...) tuottavat sille vaikeuksia ja päänvaivaa.

Esteet saattavat olla tosi pelottavia tai tosi vaivalloisia. Uudet johteet, erikoisesteet, vesimatot ja muut vastaavat aiheuttavat Hämyssä kiemurtelua ja mulkoilua kerrasta toiseen, vaikka se olisi nähnyt ne viimeksi samana aamuna seisomassa kentänlaidalla. Kunnolla verrytelty ori hyppää ihan kelvollisesti, mutta valitettavasti huippuesteratsuksi siitä ei ole. Suurin syy on Hämyn kolauttelu. Se ei ihan vaivaudu aina nostamaan jalkojaan hypätessään, kolauttelee puomeihin ja ottaa niitä alas. Vauhti riittäisi, jos oria vain saa ratsastettua kunnolla eteen, mutta ne jalat, ne jalat... Ei Hämy susipaskakaan ole ja sillä tehdään puhtaita ratoja säännöllisesti, mutta liian varomaton se on ollakseen erityisen hyvä estehevonen.
Maastossa asioita voi tuijotella ja kiemurrella tien toiselta laidalta toiselle jos puska on oudon muotoinen. Kaverin kanssa Hämy toimii paljon paremmin, kulkee kivasti eteenpäin ja tuntuu olevan ihan reippailla mielin. Yksinään maastoilukin sujuu, mutta vähemmän yllättäen ori suhtautuu asioihin silloin varovaisemmin. Maastoesteitäkin voi ylittää, jos ratsastaja on luotettava kaveri. Niillä Hämy on hieman hitaampi hyppäämään ja herkempi kieltämään kuin rataesteillä, koska se on oppinut, etteivät esteet hajoa kosketuksesta. Toisaalta se onneksi tarkoittaa, että ori on varovaisempi jaloistaan eikä samalla tavoin laiskasti roikottele niitä kuin se rataesteillä tekee.

Kisapaikalla ei ole ihan niin jännää kuin äkkisältään voisi olettaa. Rauhallisesti paikkaan suhtautuvat hevoskaverit auttavat myös Hämyä rentoutumaan, vaikka – edelleen – jännät johteet, pressut, lepattavat sadetakit ja muut epätyypilliset härpäkkeet saavat sen kulkemaan kylkimyyryä jännän asian ohi. Ori on kuitenkin mutkaton kisakaveri, jonka kanssa kisoista on helppo nauttia kunhan luottamus ja yhteistyö on kunnossa. Kun sen verryttelee kunnolla ja huolella, on suoritus sen kanssa yleensä sujuva – kaikkine Hämyisine virheineenkin.
(luonteesta suuri kiitos Susiraja <3)


i. Hämyilevä evm
sh, mkm, 155cm
ii. Hämysielu evm
sh, rtkm, 157cm
iii. Hämyn-Poika evm
iie. Tähtönen evm
ie. Lumennos evm
sh, mrn, 152cm
iei. Kinnas evm
iee. Lumen Neito evm
e. Vonnikka evm
sph, prt, 146cm
ei. Huurre evm
sph, trn, 144cm
eii. Hurmoinen evm
eie. Inneli evm
ee. Vennetär evm
sh, vrt, 149cm
eei. Sumuinen evm
eee. Vinni evm


i. Hämyilevä, mustankimo 155cm valtavalla ja paksulla harjalla oleva komistus kerää katseita ja ihastelua, oli se missä tahansa. Kouluradoilla harja on kauniisti letitetty, mutta upean ulkomuodon lisäksi kannattaa katseet suunnata orin liikkumiseen. Hämyilevä on vaativan tason kouluratsu, jonka liike on elastista ja näyttävää. Hevonen käyttää kroppaansa upeasti ja ratsastajan sekä hevosen yhteistyö on saumatonta. Kilpailupaikoilla ori seisoo rauhallisena ja katselee ympärilleen. Sillä ei ole pahemmin tarvetta ilmoittaa olemassaolostaan muille hevosille, vaikka tammoja lähellä kulkisikin. Hämyilevä on ennen kunnon kouluratsun uraa toiminut yleisratsuna pienellä yksityistallilla. Sillä on hypätty 70cm rataesteitä kilpailuissa aluetasolla sekä vähän kokeiltu kenttäratsastusta. Hyppytekniikka on kunnossa ja imu esteille vahva, mutta syy miksi ori siirtyi monipuolisesta kilparatsusta kouluratsuksi, oli sen uusi omistaja. Vahvasti koulupuolelle kaartuva uusi omistaja osti hevosen helppo A tasoisena mutta vei orin vaativa A tasolle asti! Rakenteelta Hämyilevä on maskuliininen, ei perinteinen sporttimallin suomalainen. Vaikka Hämyilevä on varsin kookas, pystyy se upeisiin koulusuorituksiin ja kehon käyttö on aivan omaa luokkaansa. Kaula saisi olla pidempi, runko on kyllä pitkä ja liittymät hyvät. Jalat ovat terveet, hivenen lyhyet vuohiset. Hämyilevä on ollut rajoitetusti tarjolla jalostukseen ja jälkeläisiä on tällä hetkellä parikymmentä, joista kaikki ovat ratsupuolen käyttöhevosia. Hämyilevä on kantakirjattu ratsupuolelle III-palkinnolla.

ii. Hämysielu, rautiaankimo 157cm on sisukas ja kovaluontoinen hevonen, jonka kanssa on mahtavaa työskennellä mutta hoitaminen ei ole enään niin kivaa. Tältä hevoselta löytyy hyvä työmoraali, oli hommana mikä tahansa. Rataesteitä ylitetty 90cm luokkia, koulua väännetty helppo B tasolla ja kenttäkilpailuissa pyörähdetty helpoissa luokissa. Tämä hevonen toimii myös kärryjen edessä moitteettomasti - on sillä muutamat metsähommatkin suoritettuna. Hämysielu seisoo maltillisesti aisojen välissä paikoillaan, odottaen liikkeelle käskyä. Talvisin perinteiseen harrasteluun kuuluu rekiajelut! Huvittavaa, että esimerkiksi rataesteillä tämä hevonen kiitää kuin tuulispää mutta aisojen välissä se on aivan erilainen. Esteillä ori kuumuaa nopeasti ja ratsastajalta vaaditaan kylmäpäisyyttä ja malttia, saadakseen hevosen toimimaan hallitusti. Hämysielu on vanhanajan suomenhevosen näköinen. Sillä on vahva runko, kestävät hyvä asentoiset jalat ja liike suoraa. Ori menehtyi suolikierteeseen vasta 12-vuotiaana ja omistajan oli tarkoitus saada kantakirjattua hevonen, mutta se jäi tekemättä. Jälkeläisiä Hämysielu ehti jättää 14kpl.

ie. Lumennos, mustanruunikko 152cm on toiminut koko elämänsä ratsastuskoulussa tuntihevosena, nykyisin tosin viettää eläkepäiviä pienellä maalaistallilla maastomopona. Lumennos on luonteeltaan rehellinen, tasainen ja rauhallinen. Sillä on kilpailtu erilaisissa pienissä kilpailuissa koulussa helppo B tasolla ja rataesteillä metrin luokissa. Tamma on varsin mukava ratsastettava ja osaamista löytyy. Sen kanssa on voinut aivan aloittelijatkin mennä mutta siitä on ollut iloa ja hyötyä myös kokeneillekin, tavoitteellisille ratsastajille. Lumennos on rakenteeltaan kevyempi, pitkä avo runkoinen, millä on kantava lanne. Takaosa on sopivan vahva, etuosa saisi olla vahvempi. Jaloissa lyhyt sääri ja vennot vuohiset. Muutamissa näyttelyissä on käyty mutta luokka voittoja ei ole saavutettu. Lumennos on varsonut kaksi mielettömän hienoa varsaa ja luultavasti vielä kolmas tulossa.


e. Vonnikka, punarautias 146cm pienhevonen on kokoonsa nähden varsin hyvä ja taitava kilparatsu lajiin kuin lajiin. Tamma on elänyt elämänsä kasvattajansa suojissa ja varsin taitavissa käsissä. Omistaja on pitkän linjan suomenhevos kasvattaja, mutta jotenkin tämä tamma on vienyt hänen sydämen. Kouluradoilla Vonnikka on pärjännyt mainiosti vaativa B tasolla. Vaikka tallilaiset ovat naureskelleet kuinka tuo tomera poni valloittaa kouluratoja ja nappaa voittoja taitavien puoliveristen nenän edestä. Ei se koko aina osaamista mittaa. Vonnikalla on todella näyttävät ja puhtaat liikkeet. Se on herkkä ratsastettava ja sen omistaja tietää tasan tarkkaan, miten hevosta tulee käsitellä. Rataesteillä vauhti ei jää vähäiseksi ja aikojen puolesta Vonnikka on erinomainen estehevonen! Ratoja ylitetty 80cm luokissa ja muutamat arvokilpailut on voitettuna. Vonnikka toimii myös kärryjen edessä, talvisin myös reen. Valjakkoajo on ollut mukavaa vaihtelua ratsastamiseen, tosin kilpailuissa ei ole osallistuttu vaikka kapasiteettia ja potentiaalia siihen löytyisi, ainakin noviisi luokissa. Luonteelta tamma on symppis, ailahteleva mutta rehellinen. Varsoja ei ole kuin vasta yksi, mutta Vonnikka on vasta 11-vuotias ja parhaassa kilpailuiässä. Uskon, että tamma varsotetaan vielä muutamia kertoja ja tähtäimenä on myös kantakirjaus.

ei. Huurre, tummanruunikko 144cm korkea työmyyrä on toiminut enemmän työhevosen virassa kuin ratsun. Vasta myöhemmällä iällä sen omistaja on itse innostunut ratsastuskilpailuista ja Huurre on startannut alue- ja seurakilpailuissa 70cm rataesteillä ja helppo B koulussa. Ori on kantakirjattu työsuunnalle II-palkinnolla. Sillä on kaunis ilmeikäs pää, hyvä niskan ja kaulan liittymä, hyvä sopusuhtainen runko, hyvä säkä. Selkä on sopusuhtainen, takaosa vahva. Jalat ovat terveet ja suorat, liike on irtonaista ja tasaista. Laukka hyvin pyörivää ja kauan siinä kesti, ennen kuin hevonen oppi käyttämään koko kehoaan työskentelyssä. Valmennuksissa ramppaaminen on tuottanut tulosta ja nykyään hevonen kulkee kouluradoilla todella hallitusti ja kauniin näköisesti. Liike on hyvä tempoista. Jalat ovat aina olleet terveet, eikä yleisestikään terveydessä ole ollut moitittavaa. Huurre tekee edelleen paljon metsätöitä perheen isännän kanssa. Ei ole olemassa sellaista paikkaa, mihin tämä ori ei suostuisi menemään. Luonteeltaan todella rauhallinen herrasmies, joka on aina valmis töihin. Pieni koko ei ole kertaakaan verottanut raskaissa metsätöissä - eikä hevonen suostu edes huilaamaan matkalla kotiin. Huurre on ollut paljon käytetty jalostusori ja jälkeläisiä on tällä hetkellä yli kahdeksankymmentä. Ikämittari huitelee jo 20-vuoden paikkeilla, mutta edelleen hevonen on täydessä iskussa ja tekee töitä.

ee. Vennetär, vaaleanrautias 149cm kuvankaunis herkistelijä on monipuolinen käyttöratsu ja omistajansa silmäterä. Tämä tamma elää kuin mikäkin kuningatar. Sen omistaja käyttää sitä vaikka ja missä, on hieronnat, saunat, infrapuna käsittelyt, uittosuorat ja kävelytyskoneet. Vennetär on aktiivisessa kilpailukäytössä kilpaillut koulua helppo A tasolla, rataesteitä 80cm luokissa, kenttäratsastuksessa CIC1 luokassa ja valjakkoajoa noviisissa luokissa. Ei ole olemassakaan lajia, missä tämä pieni sinnikäs ja kipakka tamma ei pärjäisi. Hoitaessa saattaa olla todella tammamainen kiukuttelija mutta kun varusteet laitetaan päälle, asenne muuttuu täysin. Ratsastettavuudeltaan todella miellyttävä mutta myös haastava. Paljon täytyy tehdä istunnalla töitä, ohjissa ei saa roikkua yhtään. Rakenteelta pitkä avorunkoinen, etujaloissa pitkät vennot vuohiset mutta vielä ainakin on hyvin pärjätty. Kantakirjattu I-palkinnolle, mutta voidaan sanoa, että kilpailutulokset nostivat pisteitä huimasti. Jos pelkkää rakennetta olisi katsottu, palkinto olisi varmasti jäänyt kolmoseen. Vennetär on varsonut 2 varsaa, kummatkin tammavarsat ovat valloittaneet kilpailukentillä tuomareita. Vennetär on todella hyvä liikkeinen ja sen työskentelyä kilpailukentillä on ilo seurata!


t. Koistilan Surupulla s. 09.01.2017 emä. Suvirna om. Vuorna
o. Huvin Hämyharha s. 15.12.2017 emä. Hunajaliinu om. PJ

KRJ:n kouluratsastuskilpailut
59 sijoitusta / 7 voittoa / 1 cup-sijoitus

09.09.2014: Dainty - He A -- 5/30
29.09.2014: 6 sins - He A -- 6/50
30.09.2014: 6 sins - He A -- 2/50
02.10.2014: 6 sins - He A -- 7/50
03.10.2014: 6 sins - He A -- 3/50
20.05.2014: Lowland Stud - He A -- 6/40
26.05.2014: Lowland Stud - He A -- 3/40
30.05.2014: Fiktio - He A -- 6/60
02.06.2014: Fiktio - He A -- 2/60
07.06.2014: Fiktio - He A -- 4/60
01.05.2015: Mörkövaara - He A -- 1/30
02.05.2015: Mörkövaara - He A -- 3/30
05.05.2015: Mörkövaara - He A -- 5/30
06.05.2015: Huvitutti - He A -- 1/40
09.05.2015: Huvitutti - He A -- 4/40
09.05.2015: Huvitutti - He A -- 2/40
10.05.2015: Huvitutti - He A -- 2/40
29.09.2015: Vennamo - He A -- 3/60
05.10.2015: Vennamo - He A -- 3/60
09.10.2015: Vennamo - He A -- 1/60
23.02.2016: Viehättävä - He A -- 3/30
28.02.2016: Viehättävä - He A -- 4/30
04.03.2016: Viehättävä - He A -- 3/30
05.03.2016: Viehättävä - He A -- 3/30
08.03.2016: Viehättävä - He A -- 3/30
08.03.2016: Viehättävä - He A -- 5/30
17.03.2016: Härdelli - He A -- 1/30
18.03.2016: Härdelli - He A -- 5/30
19.03.2016: Haavelaakso - He A -- 4/60
20.03.2016: Haavelaakso - He A -- 3/60
31.03.2016: KRJ-cup - He B -- 1/369
01.06.2016: Storywoods - He A -- 1/28
03.06.2016: Storywoods - He A -- 1/28
04.06.2016: Storywoods - He A -- 4/28
06.06.2016: Storywoods - He A -- 5/28
07.06.2016: Storywoods - He A -- 1/28
09.06.2016: Storywoods - He A -- 5/28
13.07.2016: Viisikko - He A -- 5/30
14.07.2016: Viisikko - He A -- 3/30
18.07.2016: Viisikko - He A -- 4/30
18.07.2016: Viisikko - He A -- 5/30
21.07.2016: Viisikko - He A -- 5/30
23.07.2016: Viisikko - He A -- 3/30
25.07.2016: Viisikko - He A -- 4/30
26.07.2016: Viisikko - He A -- 3/30
26.07.2016: Viisikko - He A -- 4/30
02.08.2016: Viisikko - He A -- 3/30
07.08.2016: Viisikko - He A -- 2/30
11.11.2016: Ventos - He A -- 1/30
14.11.2016: Ventos - He A -- 2/30
18.11.2016: Ventos - He A -- 3/30
18.11.2016: Ventos - He A -- 5/30
19.11.2016: Ventos - He A -- 2/30
20.11.2016: Ventos - He A -- 1/30
10.12.2016: Metsovaara - He A -- 4/40
15.12.2016: Ros Cirein - He A -- 5/30
18.12.2016: Ros Cirein - He A -- 4/30
20.12.2016: Ros Cirein - He A -- 3/30
20.12.2016: Ros Cirein - He A -- 4/30



ERJ:n esteratsastuskilpailut
41 sijoitusta / 6 voittoa / 1 cup-sijoitus

25.03.2014: Avenge - 80cm -- 3/50
31.08.2014: ERJ-cup - 70cm -- 9/131
30.04.2015: Cup Solo - 70cm -- 8/127
06.05.2015: Runoratsut - 80cm -- 5/30
08.05.2015: Runoratsut - 80cm -- 4/30
08.06.2015: Runoratsut - 80cm -- 3/30
10.06.2015: Runoratsut - 80cm -- 4/30
05.03.2017: Hengenvaara - 80cm -- 5/50
07.03.2017: Hengenvaara - 80cm -- 5/50
11.03.2017: Hengenvaara - 80cm -- 6/50
12.03.2017: Hengenvaara - 80cm -- 6/50
13.03.2017: Hengenvaara - 80cm -- 4/50
13.03.2017: KK Stewart - 80cm -- 6/93
30.03.2017: Hengenvaara - 80cm -- 6/50
30.03.2017: Hengenvaara - 80cm -- 5/50
02.04.2017: Hengenvaara - 80cm -- 4/30
04.04.2017: Hengenvaara - 80cm -- 2/30
05.04.2017: Hengenvaara - 80cm -- 5/30
06.04.2017: Hengenvaara - 80cm -- 3/30
08.04.2017: Hengenvaara - 80cm -- 5/30
14.05.2017: Huvitutti - 80cm -- 1/50
16.05.2017: Huvitutti - 80cm -- 5/50
16.05.2017: Huvitutti - 80cm -- 6/50
20.05.2017: Huvitutti - 80cm -- 2/50
27.05.2017: Huvitutti - 80cm -- 6/50
30.05.2017: Huvitutti - 80cm -- 4/50
05.06.2017: Ricota - 80cm -- 5/30
06.06.2017: Ricota - 80cm -- 1/30
13.06.2017: KK Stewart - 80cm -- 4/30
14.06.2017: KK Stewart - 70cm -- 1/30
15.06.2017: Cadogan - 80cm -- 4/30
16.06.2017: Cadogan - 80cm -- 3/30
16.06.2017: KK Stewart - 70cm -- 4/30
17.06.2017: Cadogan - 80cm -- 3/30
19.06.2017: KK Stewart - 80cm -- 1/30
22.06.2017: Cadogan - 80cm -- 4/30
28.06.2017: Cadogan - 80cm -- 2/30
10.08.2017: Prime SPH - 80cm -- 2/30
12.08.2017: Prime SPH - 80cm -- 1/30
14.08.2017: Prime SPH - 80cm -- 1/30
18.08.2017: Prime SPH - 80cm -- 3/30



KERJ:n kenttäratsastuskilpailut
0 sijoitusta / 0 voittoa

- ei vielä kilpaillut


♦ -
★ Suomenhevosten KTK 3/2017 - KTK-II -- 18+16+18+18=70p.
★ KRJ:n laatuarvostelu 2/2018 - KRJ-I -- 7+41+20+20+15 =103p.

Kouluvalmennus - kirjoittanut Sorel
Vuosi on vihdoin vaihtunut ja vuoden ensimmäinen valmennus edessä. Hämyinen vaikutti jo tallissa erittäin jännittyneeltä, joten kyllä huomasi että hevoset ovat saaneet viettää rauhallista talvilomaa. Kentällä meitä vastassa oli tuttu valmentajamme, Pinja, joka tervehti meitä iloisesti. Varmistin satulavyön kireyden vielä ennen selkään kiipeämistä ja nyt olimme valmiit. Ulkona paukkui äkäinen pakkanen, mutta onneksi lämmitetty maneesi pelastaa meidät jäätyneiltä varpailta ja punaiselta nenältä. Aloitimme valmennuksen rauhallisesti käynnissä volteilla ja pysähdyksillä kunnes siirryimme raviin. Hämyisen askellus oli laiskanpuoleista ja jouduin jatkuvasti työskentelemään hevosta paremmin mukaani. Hämyinen narskutteli hermostuneesti kuolaimia ja korvat painautuivat tiukasti niskaan, ori olisi varmaan halunnut nauttia lomailusta pidempään. Pyysin pohkeilla ratsuuni vauhtia mutta tämä heittikin yllättäen peräpäänsä ilmaan mutta onneksi pysyin leikissä mukana. Näpäytin kerran raipalla lavalle ja aloin kokoamaan hevosta muotoon. Nyt alkoi homma vihdoin sujua ja ori oli oma itsensä, kuuntelevainen ja yhteistyöhaluinen. Pinja huuteli minulle rakentavia ohjeita ja orin muoto parantui entisestään. Hämyinen kulki valmennuksen loppuun erittäin kauniisti ja olin tyytyväinen harjoituksiimme. Olin kyllä aivan puhki valmennuksen jälkeen, olin saanut tehdä töitä tosissani, emmekä olleet tehneet mitään erikoista vaan aivan perus asioita. Toivottavasti saamme pian tämän lomamoodin pois päältä ja Hämyinenkin olisi oma itsensä alusta lähtien. Taputin orin kaulaa vielä ennen satulasta laskeutumista. Ensikerralla jos nuo pukittelut jätettäisiin pois ja vauhtia täytyy saada lisää niin hyvä tulee.


Kouluvalmennus - kirjoittanut Sorel
Kummallista kyllä, kesä taitaa todella vaikuttaa myös hevosiin jotenkin. Tuntui että kaikilla olisi toinen aivopuolisko tippunut korkeaan heinikkoon. Vaikka hevoset pääsivät nauttimaan isojen laitumien antimista, ei kilpailuita ja niihin yleisesti kuuluvia harjoituksia tarvitsisi unohtaa! Hämyinen ei todellakaan ole ainoa, jolta järki on jäänyt jälkeen. Yleensä ori osaa käytöstavat ja on valmis kovempaankin kouluharjoitukseen, ei tänään... Alkuharjoituksissa hevonen kulki kuin rautakanki. Muotoja ei löytynyt mitenkään, kuolaimia narskuteltiin, päätä heiteltiin ja välillä kentän aidalta hyökkäsi ihan selvästi vihreä pieni mies, joka meinasi pelotella Hämyisen hengiltä. Ylpeänä ratsastajana pääsin tutustumaan pariinkin kertaan lähemmin kentän tunkkaiseen hiekkaan. Parahdin kolmannen pudotuksen jälkeen pari valittua voimasanaa ja nousin naama punaisena satulaan. Melkein neljäkymmentäviisi minuuttia väänsin ja taituroin, kunnes Hämyinen myöntyi yhteistyöhön ja väistöt ja muodot löytyivät. Vierestä seuranneet tallitytöt eivät olleet vakuuttuneita Hämyisen näytöksestä, vaikka loppu hyvin menikin. Onneksi tämä harjoituskerta ei tuonut kuin äärettömät paineet minulle, sillä parin viikon kuluttua olisi kilpailut edessä. Nyt on aika kiristää otetta ja pistää tämä heinämaha ruotuun! Miksi kesän jälkeen on aina niin vaikea päästä perus rytmiin. Kaikki ovat lomailleet eikä mikään suju. Kestää viikkoja palata normaaliin rytmiin. Ehkä huominen hevoshieroja Anne saa Hämyisen jumitkin auki ja se joustava ja sulava liike alkaa löytymään. Hämyisen ensimmäinen kerta hierojan käsissä, jännittävää miten muhku orimme malttaa seistä paikoillaan.


Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut Sorel
Koistila oli pienentämässä toimintaansa ja minähän olin heti kärppänä paikalla apajilla. Tiesin, että sieltä löytyisi aivan super hienoja hevosia, jotka varmasti sopivat tänne. Olin kyllä luvannut tallitytöille, että tänä vuonna ei enään yhtään uutta hevosta, mutta pakkohan se on! Tutustuin rauhassa myytäviin, puntaroin tulevaisuuden suunnitelmia ja jalostuskuvioita, kunnes tein tarjouksen. Ei mennyt kauaa, kuin lähes kaikki toivomani hevoset saivat luvan lähteä Huvitukseen! Voi tätä ilon ja onnen päivää, vaikka on harmi, että hyvä kasvattaja vähentää hevosiaan. Sovimme hevosten tuomisen viikonlopulle, joten valmistelut oli aloitettava välittömästi!

Viikko hurahti kuin lintu tuulessa, melkein tuli kiire tehdä kaikki asiat valmiiksi. Kuusi hienoa suomenhevosta oli tänään tulossa ja karsinat olivat valmiita, vain vedet puuttuivat muutamasta karsinasta. Pihalta kuului koiran haukuntaa ja auton ääniä, vihdoin ne tulivat! Lähdimme porukalla pihalle hevosautoa vastaan ja vinkkaamaan ajaa tallin etuovelle. Hevosautoa kuljetti itse Koistilan omistaja, minun vanha tuttuni. Päivittelimme kuulumisia tovin, ennen kuin aloitimme urakan. Autosta ei kuulunut mitään ääniä, kaikki olivat aivan hiljaa. Avasimme takaoven ja edessä seisoi punarautias ori, joka yritti kurkkia väliseinän etuaukosta ulos. Puhuin hiljaa ja annoin orin haistaa kämmentäni. Hiljalleen auton asukkaat alkoivat vaikuttaa eläväisemmiltä. Orit oli sijoitettu ensimmäisiksi, joten aloitimme siitä. Oritalliin täytyi kävellä pihan poikki, matkalla oli tarhoja, joissa asusti muita orejamme. Tämä tulee olemaan varsinainen testi, heti kättelyssä.

Avasimme ensimmäisen väliseinän ja siirrtyi punarautiaan orien viereen irroittamaan riimun-narua. Heinä oli ainakin maistunut, kun heinäverkko oli melkein tyhjä. Irti oli ja nyt varovasti rappia alas. Ori asteli rauhallisesti autosta alas ja pysähtyi pää korkealla maisemia tähystellen. Läheisen tarhan vanhempi ori Viljami hirnahti uudelle tulokkaalle. Se ei paljon korvaansa liikauttanut vaan lähti kävelemään rauhallisesti kohti tallia. Sinna oli valmis ottamaan seuraavan orin autosta pois. Orit olivat varsin hyväkäytöksisiä ja rauhallisia! Se jopa ihmetytti minua. Tallin vanhemmat orit omissa tarhoissaan riehui ja kiljahteli tulokkaille, mutta tulokkaat vaan katselivat ja osa murahti vähän jotain takaisin.

Oli tammojen vuoro astua ulos uuteen kotiin. Autossa meitä odotti kolme neitokaista, joista joku kaaputti jalallaan hermostuneesti lattiaa. Ensimmäisenä oli kimon värinen, erittäin herttaisen näköinen neiti vuorossa. Avasin väliseinän ja buf! Hevonen lähti sellaisella ryminällä autosta ettei minulla jäänyt mitään mahdollisuutta ehtiä reagoimaan tilanteeseen. Minä makasin rähmälläni kuljetusauton lattialla ja katselin, kun Sinna juoksi kimon perässä pihalla. Sopivasti tamma kurvasi oritalliin, jonka ovet olivat auki. Meteli oli varsin kova, kun tamma pääsi sinne aiheuttamaan hämmennystä. Sinna talutti kimoa takaisin, joka askelsi levottomasti Sinnan vierellä. Minun ei käynyt kuinkaan, joten otin seuraavaa asiakasta autosta ulos. Loput kaksi olivat myös varsin hermostuneen tuntuisia mutta saimme kaikki turvallisesti omiin karsinoihin.

Iltatallissa oli pitkästä aikaa kamalan kova meteli. Jokapuolella kuului jotain kopinaa tai pauketta. Oliko uudet tammat aiheuttanut näin paljon hämmennystä muissa hevosissa vai mistä tämä voi johtua. Oritallissa oli kyllä rauhallista, mitä nyt perus mörinät ja örinät kuului. Ruokinta sujui hyvin, eikä kommelluksia enään sattunut. Tallikissa Misti meinasi, ettei halua lähteä loimien päältä makoilemasta, mihin se oli tehnyt itselleen lämpöisen paikan. Oli hiljaista, kaikki muut olivat jo lähteneet kotiin. Seisoin yksin hämärässä tallissa ja kuuntelin hevosten tyytyväistä heinän rouskuttamista. Ajatukset virtasitvat vuolaasti mielessäni, olinko minä aivan hullu, tällainen hevosmäärä ja jumalaton työtaakka. Meillä oli niin hyvä tiimi täällä, että usko on kova, että kyllä me pärjäämme!


   

   

   



© Huvitus 2017 | Otsikkokuvat © Sorel & Vibaja | Taustakuva © Pixabay | virtuaalitalli | a sim-game stable | virtuaalihevonen | a sim-game horse