Kuvagalleria


© Hippos

virtuaalihevonen

Fruittari

Virallinen nimi: Fruittari Sukupuoli: Ori
Rotu: Suomenhevonen Säkäkorkeus, väri: 150cm, prt
Syntynyt: 16.06.2008 - ikä Täyttänyt 3v: 16.03.2009
Painotus: Koulupainotteinen Koulutustaso: Vaativa A
VH-tunnus: VH05-018-7637 Ex-omistaja: Siljan Suomalaiset
Omistaja: Sorel (VRL-00884) Kotitalli: Huvitus (HUVI3969)

Voiko orista sanoa että se on hieman neitimäinen? Jos voi, Sami on juuri tälläinen wannabe neiti. Se on herkkä kaikelle ja hyvinkin usein tulee sellainen tunne että sillä on juuri se aika kuusta. Mutta pitäähän tässä kuitenkin muistaa, kyseessä on ori, ei tamma. Sami on siis todellinen nirppanokka kaikelle mikä ei ole juuri sen suunnitelmien mukaista. Jokainen joka vähänkin tämän orin pientä harmoniassa elävää sielua vain hiemankin loukkaa (tai sanoo Neidiksi) niin siitä Sami kyllä totaalisesti suuttuu. Mutta minkäs sille mahdat että ori on niin tamma kun vaan voi olla? Niinpä, et yksinkertaisesti mitään. Vielä muutamalla sanalla tiivistäen Sami: Neiti, Nirppanokka, Nössö, Harmoniasielu eli tämä kaikki pienessä lyhennetyssä versiossa, NNNH - vai oliko se sittenkin Nainen, Nuohooja, Nirso ja Hamsteri? Ei aina voi olla hyvämuistinen!

Sami tarhataan suosiolla yksin. Ehei, ei se tappele kenenkään kanssa, kaviothan siinä vain likastuisivat ja voisi vaikka sattua jotain, tulla haava tai muuta vastaavaa. Ei, kyllä Samin on pidettävä muista erossa ihan vain sen takia, että toiset jyräävät Samin jalkoihin. Tämä ori kun vaan hieman pörhistää rintaansa ja uskoo siten olevan kauhean iso ja vaarallinen. Todellisuudessa muut orit ja myös tammat nauravat kilpaa. Mikä tuo tuollainen ruikkukoipi on! Tästäpä Sami totta kai loukkaantuu ja loppupäivän se sitten murjottaakin tarhan toisessa päässä ja ei hievahdakkaan vaikka sitä kuinka huutelisi. Samihan ei korviaan tuollaisille kaksijalkaisille otuksille viitsi letkauttaa. Ei ori karkuunkaan juokse, kunhan vain seisoa jäpittää siinä paikallaan siihen asti kun riimunnaru on kiinni ja taluttaja jo hieman hermostuneesti kiskoo narusta. Taluttaessa ori tulee juuri sitä vauhtia mitä itse haluaa. Jos se haluaa löntystellä, se kanssa löntystelee ja ei voisi vähempää ihmisen komennot kiinnostaa. Ainut mikä matkalla saattaa orin horroksesta herättää on tammatarhat. Silloin ori taas pörhistää rintaansa ja kiljahtelee kuin kidutettava sika. Tammat tarhoissa katsovat hetken aikaa omituisen näköisinä, kunnes jatkavat taas heiniensä mutustelemista - on se nyt kumma kuin tuollaisia kiljukauloja tänne tuodaan, tammat pohtivat keskenään.

Hoitaessa Sami seistä nököttää siinä mihin se karsinaan laittaessa on jätetty. Ei sitä välttämättä tarvitse edes kiinni laittaa, tähän mennessä ikinä ei ole ketään purrut, potkaissut tai muutenkaan pahoinpidellyt. Harjaaminen saattaa joskus tuottaa hieman hankaluuksia. Liian kovalla harjalla harjaaminen mahan alta on Samin mielestä yhtä tuskaa! Silloin se saattaa hieman kiukutella, polkea takajalkaa ja luimistella kuin esittäen pahintakin rakkaria, vaikka sisimmässään on kunnon nyhverö. Mutta kun harja vaihtuu pehmeään, Sami nauttii jokaisesta hetkestä, alahuuli vain lörpöttäen. Seuraava haaste onkin sitten pinteleiden laitto. Orilla käytetään valmennuksissa aina kaikissa jaloissa pinteleitä. Pikku hiljaa on kuitenkin nyt alettu miettimään josko Samille hankkisi mielummin vaikka koulusuojat, pinteleiden laittaminen kun Samille on yhtä tuskaa. Tosiaan, aina orin mielestä jokin on vialla ja niinpä se nostelee aina hermostuneesti jalkojaan. Kun pintelit on tappelemisen ja usean mustelman jälkeen jalassa, Sami näyttää hyvinkin tympääntyneeltä ja siltä, että kohta se syö jonkun joka tulee lähellekin. Muuten varustamisen kanssa ei ole ongelmia, mitä nyt ori inhoaa satulävyönkiristämistä. Vesiboksiin ori menee oikein mielellään ja se tykkääkin vadellä lutraalisesta. Eläinlääkäri on helpostikin Samin ksvrti jos hän ei pistele piikkejä. Kengittäjän kanssa tuntuu joskus olevan hieman hankaluuksia, ori kun ei jaksa jalkaansa pitää yhtään sen kauemmin ylhäällä kuin itse haluaa. Tästä ongelmasta kyllä selviää hyvin, kunhan ei vaan päästä oria laskemaan jalkaansa.

Ratsuna, mitähän Samistakin sanoisi. Totta kai se on upea, mutta tämän kaiken upeuden eteen joutuu myös töitäkin tekeen. Ori on hyvin herkkä ja toisinaan ei edes mitenkään yhteistyöhaluinen. Lisäksi se on todellinen nössö, Sami kun tuppaa pelkäämään vähän kaikkea. Oli sitten kentällä uusi vesilätäkkö tai este, Sami ampaisee toiseen suuntaan ja pörisee sitten sieltä käsin. Lisäksi kentällä, joka on mutainen, Sami näyttää todella nyrpeää naamaa ja on silloin yhteistyöhaluton. Kuitenkin, kun kaikki on kunnossa, pohja, varusteet ja Samin päivä, on kaikki todellista ruusuilla tanssimista, ainakin jossain kohti. Hyvänä päivänä ori ei ole pelokas, vain herkkä. Kouluratsuna Sami onkin loistava ja tekee mielellään kaiken mitä siltä pyydetään. Laukanvaihtosarjat ja puolipiruetit ovat Samin mielestä hauskoja, ja niitä se esittää mieluusti ihan muutenkin vaan. Ori on istunnalle todella herkkä, joten ratsastajan tule olla hyvä ryhtinen ja tarkka siitä miten oria pyytää, varoen liikaa poikkeamasta istuntaa. Joskus tietenkin Samin kanssa menee sukset ristiin ja silloin ori kapinallisesti laittaa korvat luimuun, tekee stopin ja siinä sitten seistä nökötetään. Maanittelulla, juttelemisella ja muutenkin oripojan kehumisella ja sille puhumisella voi orin saada jo kävelemään eteenpäin. Hetki pitkinohjin käyntiä ja Sami on taas valmis työskentelemään. Onneksi näitä töksähdyksiä tapahtuu enemmän kotona, eikä kisoissa. Askeleet Samilla on massiiviset, vaikkei mikään suuri ori olekkaan. Lisätty ravi on varsinkin upeaa ja eipä laukkaakaan voi haukkua. Esteratsua ei orista ole edes yritetty. Jos kentällä on kerran este ja sitä se pelkään, niin miksi oria kiusaamaan. Totta kai joskus mennään puomeja ja toisinan jopa kavaletteja, mutta kyllä Sami on parhaimmillaan kouluratsuna, ei estehevosena.

Myös valjakkoajo on sellainen laji, jota päätimme orin kanssa kokeilla. Aluksi aloitimme opettamisen ihan ohjasajosta, mikä sujui todella hyvin Samilta ja fiilis oli sellainen, että tästä tulee vielä valjakossa kovakin sana! Mutta herranen aika kun ori näki kärryt, se meinasi todellakin livistää paikalta. Monien viikkojen, ehkä jopa kuukausien ajan totutimme Samia kärryihin, ihan vain hastelemalla niitä ja toisinaan peruuttaen aisojen väliin. Pikku hiljaa orikin ymmärsi ettei niitä tarvinnut pelätä, ja ensimmäisen ajo kerran muistan varmasti ikuisesti! Sami ei ollut ollenkaan samallainen kuin ratsastaessa vaan teki kaiken mitä pyydettiin ja jos ohjeet meni hieman väärin, ori pyrki korjaamaan ne oikein ilman mitää stoppeja. Valjakossa Sami on siis mielettömän herkkä ja todellakin oristakin huomaa, että se nauttii myös hommasti mitä ei joka päivä tehdä.

Kilpailuaamu, se on hankalaa kaikille nyt ja aina. Sami on todella herkkä kaikille muutoksille ja siinä samalla ori sitten stressaa hirvittävän paljon. Kilpailuaamut orin kanssa eivät todellakaan ole mitään juhlaa. Sami saataa olla hermostunut ja luimia kokoajan, tai vähintäänkin steppailla ja pyöriä kuin hyrrä. Kiinni laittaminen tässä tilanteessa on ihan suotavaa. Kuljetussuojat ärsyttävät hieman Samia, mutta vaikein paikka on kuitenkin lastaaminen. En tiedä miksi Sami pelkää autoa tai traileria niin paljon, ori on kuitenkin paljon matkustellut niin yksin kuin yhdessäkin. Orin lastaamiseen saa todellakin varata reilusti aikaa. Useamman ihmisen voimin ori saadaan kuitenkin autoon, missä se hieman närkästyneenä katselee heinäverkkoaan. Kiukkuisesti se matkalla saattaa heilua ja potkia, mutta mitään suurempaa ei pitäisi olla. Kilpailupaikalla ori on olevinaan niin ori, vaikkei nyt välttämättä tammojen huomioo puolelleen saakkaan. Verryttelyssä Sami hörähtelee ja toisinaan kiljuu tammoille ja yrittää näin saada enemmän huomiota. Mutta ihan vain tämän johdosta, kaikki todellakin kiertävät Samin. Työskenteleminen verryttelyssä on tuskaa ja kouluradalle menokaan ei aina ole upeimmasta päästä. Todellakin orin kanssa joutuu tekemään töitä että sen saa hyvin kuulolle ja ehdottomasti varoa tekemästä virheitä, ettei vaan stoppeja tule - paitsi niille tarkoitetuille paikoille.
luonne © Decne

  isä.
  Mr Pelkonen BB evm
  sh, prt, 155cm
  koulupainotus
  ii. Samurai BB evm
  sh, rt, 154cm
  iii. Pojan Kloppi evm
  iie. Kaanan Kiova BB evm
  ie. Narsisja BB evm
  sh, prn, 151cm
  iei. Keinuhevosen Kuutamo evm
  iee. Vilhelmiina evm
  emä.
  Lasiyön Parkkipirkko evm
  sh, prn, 149cm
  koulupainotus
  ei. Klaus evm
  sh, prn, 150cm
  eii. Peikkojen Pii evm
  eie. Rakkaushuuma evm
  ee. Lasiyön Sävel evm
  sh, prn, 155cm
  eei. Leijonanharjas evm
  eee. Lasiyön Ruusunen evm

» Jälkeläiset
o. Siljan Sissiluutnantti s. 24.08.2010 emä. Wilma&Wilhelmiina
o. Huvin Frosteri s. 06.03.2012 emä. Severiina
t. Tiilikan Marijaana s. 14.02.2016 emä. Kehräkkä

» KRJ:n koulukilpailut:
56 sijoitusta / 12 voittoa

12.02.2009: Cornell - Va B - 1/60
15.02.2009: Cornell - Va B - 2/60
15.02.2012: KK Marlene - Va A -- 4/43
17.02.2012: KK Marlene - Va A -- 1/43
17.02.2012: Koston Sh - Va A -- 8/100
19.02.2012: Diega Ponies - Va B -- 4/40
20.02.2012: Infinity - Va A -- 4/50
20.02.2009: Hämypuro - Va B - 2/80
21.02.2012: Wuorela - Va B -- 6/50
22.02.2012: Diega Ponies - Va B -- 1/40
23.02.2012: Diega Ponies - Va B -- 4/40
23.02.2012: Malkamäki - Va A -- 1/60
24.02.2012: Malkamäki - Va A -- 1/60
25.02.2012: Zuruck - Va B -- 1/50
25.02.2012: Kaarti - Va A -- 4/71
25.02.2012: Wuorela - Va B -- 4/50
26.02.2012: Zuruck - Va B -- 3/50
27.02.2012: Champion - Va A -- 4/50
02.03.2012: Muistojen Sh - Va B -- 6/50
02.03.2012: Fiktio - Va B -- 1/60
03.03.2012: Diega Ponies - Va B -- 1/40
03.03.2012: Viehättävä - Va B -- 6/50
04.03.2012: KK Hurme - Va B -- 5/40
05.03.2012: Järviluoto - Va B -- 3/40
05.03.2012: Diega Ponies - Va B -- 2/40
06.03.2012: KK Hurme - Va B -- 5/40
06.03.2012: Fiktio - Va B -- 2/60
06.03.2012: Diega Ponies - Va B -- 4/40
06.03.2012: Kissankäpänkylä - Va B -- 4/50
07.03.2012: KK Hurme - Va B -- 2/40
09.03.2012: Bairdon - Va B -- 4/60
10.03.2012: Viehättävä - Va B -- 5/50
10.03.2012: Viehättävä - Va B -- 2/50
10.03.2012: Malkamäki - Va B -- 2/60
11.03.2012: Malkamäki - Va B -- 6/60
14.03.2012: Viehättävä - Va B -- 6/50
19.03.2012: Zuruck - Va A -- 3/50
21.03.2012: Vitry - Va B -- 3/50
23.03.2012: Vitry - Va B -- 5/50
24.03.2012: KK Bailador - Va B -- 7/50
24.03.2012: Arcadia - Va A -- 1/60
29.03.2012: Rhonwen - He A -- 6/40
01.04.2012: 6 sins - Va A -- 5/42
02.04.2012: 6 sins - Va B -- 3/50
02.04.2012: Wincare - Va A -- 2/40
02.04.2012: Fiktio - Va B -- 1/60
03.04.2012: Fiktio - Va B -- 7/60
04.04.2012: Koston Sh - Va A -- 3/50
04.04.2012: Championtalli - Va B -- 6/70
04.04.2012: Championtalli - Va A -- 2/54
09.04.2012: Järviluoto - Va B -- 5/30
11.04.2012: Järviluoto - Va B -- 4/30
11.04.2012: Marike - Va B -- 1/40
14.04.2012: Fiktio - Va A -- 1/60
15.04.2012: K Kard - Va A -- 2/54
15.04.2012: Fiktio - Va B -- 2/60

All-Sim Evaluation Station




★ Palkittu Premier - 70%

Luonne: 3/5 %
Temperamentti: 4/5 %
Kyky työskennellä: 5/5 %
Halukkuus työskennellä: 5/5 %
Soveltuvuus lajiin: 16/25 %
Perusaskellajit: 11/15 %
Ratsastettavuus: 23/30 %
Rakenne: 3/10 %

Valmennukset ja päiväkirja

03.05.2009 - kouluvalmennus Siljassa, valm. Aye
Samilla tuntui olevan alkuun hieman itsetunnossa ongelmia. Se tuntui arkovan pohjaa ja sitten kun se niin sanotusti tottui pohjaan se ei millään tahtonut kulkea maltillisesti vaan jännitti kokoajan. Alkutunnista keskityimme siis Ratsastajan istuntaan ja apujenkäyttöön ja kun ne oltiin saatu haltuun, aloimme katsomaan mitä itse Samilla tänään voisikaan tehdä. Sami alko hiljalleen tunnin aikana rentoutua ja keskivaiheilla kulki jo hyvinkin näyttävässä peräänannossa. Samilla ei siis oikeasti ollut mitään ongelmia, kunhan ego hieman kiristi pipoa. Lopputunnista harjoittelimme jo vaativa been asioita ja aivan lopuksi laitoin sinut ratsastamaan been radan. Rata meni hyvin, mutta korjasimme vielä muutamat virheet ja kun olin tyytyväinen annoin loppuverrytellä Samin.

30.10.2009 - Kasarmitallin Mätsäreissä
Todellakin, 30. Lokakuuta pakkasimme autoomme neljä upeaa hevosta ja käänsimme hevosauton nokan kohta Kasarmitallia. Ystävälläni Fayleellä oli tallillaan Matvh Show ja tottahan toki meiltä oltiin menossa mukaan. Tällä kertaa Samin lisäksi autoon pakattiin Nemo, Nestori ja Erkki. Kaikki orit toimivat mallikelpoisesti kuljetuksen ajan ja paikan päällä sitten ryntäsinkin ilmoittautumaan ja kertomaan että paikalla ollaan! Toimistosta tullessani, katselin mielenkiinnolla ympärille yhteensä 30 toistakin upeampaa oria, tammaa ja myös muutama ruuna, komistivat kentän ympärystä ja lähellä olevaa parkkialuetta. Paineethan tässä tietenkin kasvoivat, ajattelin paniikin omaisesti.

Ja paniikin poikanenhan syntyi viimeistään sillon kun sain tietää ketä vastaan kilpailimme. Vastassamme oli upea Kyan omistava Ruuna, Kasarmin Braame. Sami kiljahteli vieressäni hyvin kimeään sävyyn. Ori tanssahteli ympärilläni levottomasti ja lähdin taluttelemaan sitä ympäriinsä. Pian sitten olikin aika siirtyä kehän puolelle ja mahassani lenteli tuhansittain perhosia. Ensin Kya esitti Braamen, jonka jälkeen siirryin Samin kanssa esitysareenalle. Sami hieman matchoillen tanssahteli aluksi, jonka jälkeen se jähmettyi ryhdikkääksi. Kuitenkin vain muutamia hetkiä myöhemmin, ori sanoi että tämä touhu on äärettömän tylsää ja veti hieman löysäksi. Tälläinen oli meidän pariarvostelumme: Kasarmin Braamea katsellessa ei voi muuta kuin hymyillä: miten yksikään suomiponi voi olla noin pullaponimaisen upea? Luonteeltaan Kasarmin Braame on huomattavasti villejä nuoruusvuosiaan rauhallisempi (ruunaamisella lienee vaikutusta tähän), joskin edelleen pullaponimaisen kuoren alle on varastoitunut paljon paljon paljon energiaa, joka purkautuessaan voi aiheuttaa ties minkälaisen härdellin Braamen ympärille. Kyalla kävi Braamen kanssa tällä kertaa kunnon munkki, koska ruuna onnistui kanavoimaan energiansa pääosin hyvään ja herra esiintyikin vallan edukseen. Fruittari puolestaan esiintyi viileän machosti, eikä lainkaan syyttä, sillä kyseessähän on erittäin komea ori. Tavallisessa näyttelyssä Fruittari olisi varmaan vienyt voiton upeudellaan Kasarmin Braamesta 6-0, mutta tällä kertaa Braamen hyvä käytös ja päivän kunto (Braamelta löytyy kunnon luonne, Fruittarilta ei) palkitsee ruunan punaisella ruusukkeella.

Niinpä Sami sai poistua areenalta sininen ruusuke plakkarissa, mikä on kuitenkin omasta mielestä ihan oivallinen saavutus, hyvä Sami-herraseni! Eikä vielä palkitseminen loppunutkaan, pääsimme meinaan herran kanssa loppukehään, tosin emme kuitenkaan BIS sijoille. Loppukehässä saimme loisteliaan "Tukkajumala"-arvonimen, ja siitä hyvästä Sami saikin uuden riimunnarun ja heppanameja. Sami taisi tietää kuinka ylpeä siitä olin ja autoon se tallutelikin tällä kertaa aivan itsenäisesti ja helposti.

Ulkoasu © NM. | Ulkoasun kuvat © Shady Acres & Sarpa | Virtuaalitalli! | A sim-game stable!