Huvin Vipotiina



♦ Virallinen nimiHuvin Vipotiina
♦ Syntynyt13.07.2013
♦ Ikä8-vuotias (ikääntyy satunnaisesti)
♦ RotuSuomenhevonen
♦ SukupuoliTamma
♦ Säkäkorkeus, väri155cm, musta
♦ PainotusKoulupainotus
♦ KoulutustasoVaativa B
♦ VH-tunnusVH13-018-0943
♦ OmistajaSorel (VRL-00884)
♦ KasvattajaSorel / Huvitus
♦ KotitalliHuvitus (HUVI3969)
♦ SaavutuksetVIR MVA Ch, KTK-II, SLA-I

Tämä tumma kaunokainen oli todella odotettu varsa Huvituksessa. Emänä toimi yksi ensimmäisistä tallin suomenhevostamma kasvateistani, Huvin Verna, joka astutettiin vahvaluonteisella komistuksella, Huvin Patriotilla. Varsasta odotettiin taitavaa koulutaituria, jonka luonne saisi isältään perittynä pientä kipinää ja emältä vahvuutta sekä näyttäviä liikkeitä. Pieni unelma toteutui, kun Verna oli yllättäen yöllä varsonut tumman tammavarsan. Ilo oli suunnaton!

Pikku Vipotiina oli rohkea ja utelias kaveri. Ulkona varsan uskallus riitti yllättävän kauaksi lähteä emänsä luota. Kaikki asiat piti haistaa ja jopa maistaa. Verna oli upea mamma, joka piti vauvastansa huolta erinomaisesti. Vipotiina on ollut nopea oppimaan asioita. Koulutusvaihe on sujunut nopealla tempolla ja koulutusohjelma kulkenut erinomaisesti aikataulussa. Vielä tänäkin päivänä Verna saa nauttia tomeran lapsukaisensa läsnäolosta laitumella. Tämä pari on todella tiivis, joten ihmetys on varmasti suuri, kun on emätamman aika siirtyä vihreille laitumille...

Odotettua kipinää ja tahtoa riittää tämän tamman luonteessa. Hoitajia kohtaan tamma on kunnioittava ja kiltti. Karsinassa ei turhia aikoja tarvitse viettää, koska Vipotiina pitää karsinaansa pyhitettynä lepopaikkana. Harjapakki on kumossa sekuneissa, jos joku yrittää alkaa harjaamaan tammaa karsinassa. Käytävällä Vipotiina seisoo rauhallisesti paikoillaan ja nauttii jokaisesta harjanvedosta kehollaan. Kaviot nousee pienestä pyynnöstä jopa koskematta jalkaa. Varusteiden kilinä herättää Vipotiinassa innostumisen merkkejä. Vipotiina alkaa elehtimään hieman levottomasti ja siirtelemään painoaan puolelta toiselle. Vipotiina on aina iloinen ja valmis lähtemään liikkeelle ja työskentely on sille antoisaa puuhaa.

Ratsuna Vipotiina on erittäin hankala ja vaativa, monet eivät tämän neidon selässä viihdy kovinkaan kauan. Vipotiina tarvitsee itselleen kokeneen, pehmeä kätisen, istuntaa hyödyntävän ja maltillisen ratsastajan. Ohjista kiskominen tai nyppiminen aiheuttaa todellisen kaaoksen, eikä ratsastaja kauan selässä tule pysymään. Päättäväinen ratsastaja toimii kuin ohjekirjan mukaan. Avut tulee antaa tarkasti ja selkeästi. Vipotiinan askellus on tasaista mutta hieman pitkät liikkeet tekevät harjoitusravista todella pomppivan. Tamma on notkea ja kulkee kauniisti muodossa. Lisätyssä ravissa tulee olla tarkkana juuri oikeasta temmosta, jotta askellus näyttää erittäin hyvältä ja kauniin tasaiselta. Laukan vaihdot jokaisella askelluksella on ollut iso saavutuksemme. Vipotiina on siinä erittäin hyvä, vaikka liike onkin todella haastava ja voimaa vievä. Esteitä Vipotiina ylittää vauhdikkaasti ja tarkasti. Kilpailuissa emme kuitenkaan ole käyneet, vaikka kapasiteetti riittäisi metrisille esteille hyvin. Maastossa tamma on varmajalkainen ja hyvin hallittava. Möröt eivät pompi puskista eikä pörisevät sataa ajavat mopotkaan saa tamman lihasta värähtämään. Ilman satulaa on kiva lähteä kävelylenkille! Maastoesteillä Vipotiina kuumenee liikaa, joten nykyään on jo riskipeliä lähteä maastoesteille. Ne on siis jätetty kokonaan sivuun.

Laitumella lauman kärkikastiin emänsä rinnalla kuuluva Vipotiina nauttii muiden hevosten seurasta. Nuorien kanssa on kiva temmeltää ja tuntea olonsa kuin vuotiaalla teini-ikäisellä varsalla. Ylempiarvoisia hevosia Vipotiina osaa kunnioittaa, eikä yritä johtaja tamman heinäkasalle mennä kaveriksi sitä syömään. Kurinpito onnistuu myös! Yksin tarhassa Vipotiina on hieman onneton ja haikea. Muille hevosille se yrittää kovasti hirnua ja ravata portin edustalla edestakaisin.

Vipotiina on täyttänyt kaikki toiveet, mitä siitä on odotettu. Tamma on näyttänyt kyntensä kouluradoilla, toiminut jo monelle varsalle loistavana emänä ja ratsastaessa sen haastavuus tuo ratsastajalle monipuolisuutta ja tietenkin haastetta. Vipotiina on yksi ehdoton suosikki hevosistani, joka jää varmasti ikuiseksi ajaksi mieleen.


i. Huvin Patriot
sh, vrt, 156cm
KTK-III
ii. Huvin Uniikki
sh, vrt, 150cm
KTK-III, KRJ-I, SLA-II
iii. Unisieppari
iie. Severiina
KRJ-II, SLA-II, YLA2
ie. Viehättävän Paloma
sph, prt, 141cm
KTK-III, KRJ-I, SLA-II
iei. Puukkojunkkari
VIR MVA Ch, KTK-I, KRJ-I, YLA2
iee. Lakean Kastelma
KTK-II
e. Huvin Verna
sh, m, 150cm
KRJ-I, SLA-I
ei. Samuel Luned
sh, trt, 158cm
KRJ-II, SLA-II, YLA3
eii. Kaamos
eie. Hipsutus
ee. Metsäkartanon Vioola
sh, trt, 160cm
KTK-III, KRJ-II, SLA-II
eei. Vikkori
VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2
eee. Mesimarja
VIR MVA Ch, KTK-III, YLA2


sh o/t. Nimi s. 00.00.0000 isä. Nimi om. -

KRJ:n kouluratsastuskilpailut
77 sijoitusta / 14 voittoa / 1 cup-sijoitus

13.11.2013: Takkuinen - Va B -- 3/40
10.12.2013: Koston Sh - Va B -- 6/50
04.02.2014: Viehättävä - Va B -- 2/50
23.02.2014: Huvitus - Va B -- 1/40
26.02.2014: Parodia - Va B -- 4/40
04.03.2014: Huvitus - Va B -- 3/40
08.03.2014: Huvitus - Va B -- 3/40
13.03.2014: Halden - Va B -- 4/40
16.03.2014: Halden - Va B -- 4/40
17.03.2014: Halden - Va B -- 5/40
21.01.2016: Heljävirta - Va B -- 1/40
25.01.2016: Heljävirta - Va B -- 3/40
02.02.2016: Mirrormere - Va B -- 1/30
07.02.2016: Mirrormere - Va B -- 1/30
08.02.2016: Mirrormere - Va B -- 2/30
12.02.2016: Fiktio - Va B -- 6/40
15.02.2016: Huvitus - Va B -- 4/40
18.02.2016: Huvitus - Va B -- 1/40
18.02.2016: Satulinna - Va B -- 5/30
13.02.2016: Huvitus - Va B -- 6/40
17.02.2016: Marrasvaara - Va B -- 2/30
20.02.2016: Marrasvaara - Va B -- 2/30
21.02.2016: Marrasvaara - Va B -- 3/30
26.02.2016: Satulinna - Va B -- 2/30
01.03.2016: Mooncruiser - Va B -- 2/30
29.03.2016: Mörkövaara - Va B -- 4/50
30.03.2016: Mörkövaara - Va B -- 1/50
22.06.2016: Metsovaara - Va B -- 2/40
25.06.2016: Metsovaara - Va B -- 4/40
30.06.2016: KRJ-Cup - Va B -- 16/315
01.07.2016: Cadogan Ponies - Va B -- 1/40
02.07.2016: Heljävirta - Va B -- 6/40
03.07.2016: Kuuralehto - Va B -- 6/40
09.07.2016: Turha - Va B -- 2/30
10.07.2016: Kuuralehto - Va B -- 1/40
11.07.2016: Metsovaara - Va B -- 6/40
12.07.2016: Kuuralehto - Va B -- 1/40
12.07.2016: Cadogan - Va B -- 1/40
13.07.2016: Marcius - Va B -- 4/40
13.07.2016: Metsovaara - Va B -- 4/40
14.07.2016: Marcius - Va B -- 5/40
15.07.2016: Marcius - Va B -- 6/40
16.07.2016: Marcius - Va B -- 2/40
16.07.2016: Kuuralehto - Va B -- 4/40
17.07.2016: Kuuralehto - Va B -- 5/40
17.07.2016: Metsovaara - Va B -- 1/40
18.07.2016: Metsovaara - Va B -- 5/40
20.07.2016: Aittohaara - Va B -- 1/45
22.07.2016: Yorca WBs - Va B -- 4/28
23.07.2016: Yorca WBs - Va B -- 5/28
23.07.2016: Cadogan - Va B - 4/40
24.07.2016: Yorca WBs - Va B -- 2/28
24.07.2016: Yorca WBs - Va B -- 5/28
26.07.2016: Erkinheimot - Va B -- 4/28
27.07.2016: Yorca WBs - Va B -- 2/28
28.07.2016: Yorca WBs - Va B -- 3/28
28.07.2016: Marcius - Va B -- 6/40
28.07.2016: Zuruck - Va B -- 4/28
28.07.2016: Cadogan - Va B -- 2/40
29.07.2016: Marcius - Va B -- 5/40
29.07.2016: Yorca WBs - Va B -- 5/28
30.07.2016: Yorca WBs - Va B -- 4/28
01.08.2016: Kuuralehto - Va B -- 4/40
02.08.2016: Heljävirta - Va B -- 6/40
03.08.2016: Censored - Va B -- 6/40
04.08.2016: Censored - Va B -- 4/40
05.08.2016: Censored - Va B -- 2/40
05.08.2016: Heljävirta - Va B -- 6/40
06.08.2016: Heljävirta - Va B -- 3/40
06.08.2016: Censored - Va B -- 5/40
12.08.2016: Kuuralehto - Va B - 1/40
14.08.2016: Heljävirta - Va B - 4/40
15.08.2016: Heljävirta - Va B - 6/40
15.08.2016: Heljävirta - Va B - 5/40
16.08.2016: Kuuralehto - Va B - 6/40
19.08.2016: Heljävirta - Va B - 1/40
20.08.2016: Heljävirta - Va B - 6/40

05.02.2016: Huvitus - MVA-SERT, BIS1 -- pt. Siiri K.
07.02.2016: Satulinna - irtoSERT -- pt. vaapu.
19.09.2016: Eelinniemi - irtoSERT -- pt. Jannica
21.06.2017: Hortensia - MVA-SERT, BIS3 -- pt. Jannica

♦ 15.09.2013: VSR:n Sh rotunäyttely - II-palkinto, LKV3
VIR MVA Ch- arvonimi myönnetty 6/2017

★ Suomenhevosten KTK 7/2016 - KTK-II -- 22+17+19+19=77p.
★ Sh laatuarvostelu 10/2017 - SLA-I -- 14(4-4-3-3)+20+23+20+20=97p.

Kouluvalmennus, valmentaja narri
Olin saapunut Huvitukseen ihan vain vaihtaakseni kuulumisia Sorelin kanssa ja katsellakseni ihastellen kaikkia sinne päätyneitä kasvattejamme. Lissu oli joutunut jäämään tällä kertaa kotiin hirvittävän kuumeen kourissa, mutta lupasin nauttia käynnistä hänenkin puolestaa. Vaan niinhän siinä sitten kävi, ettei se käynti jäänyt vain kahvipöytään tai siihen, että ihailisin kasvattejamme kauempaa, kun Sorel sai kuningasidean.
"Sähän voit käydä ratsastamassa jonkun kopukan!"

Niin. Koska en halunnut mennä helpolla ja ratsastaa jotain omaa kasvattiamme, joista suunnilleen tiesin valmiiksi minkä luontoisia ne olivat, päädyin valitsemaan ratsuni ulkonäön perusteella. Minulla on aina ollut heikko kohta mustille tammoille ja hyvin heikko onkin! Niinpä tarhassaan uljaasti ravaileva Huvin Vipotiina kiinnitti huomioni ensimmäisenä.
Kun etsin sopivia ratsastusvarusteita Sorelin ilmeisesti loppumattomasta varastosta kävi nainen noutamassa tämän mustan kaunistuksen minua varten. Ihme ja kumma, sopivat housut, kengät ja chapsit löytyivät, samaten kypärä, joten ei kai siinä muuta kuin suden suuhun. Viimeinenkin mahdollisuus laistaa oli mennyt. Ihan vitsillä vain, ihan kuin olisin kieltäytynyt mahdollisuudesta päästä sellaisen upeuden kuin Vipotiina, selkään.

"Se on ratsuna aika vaativa sit. Tarkka avuista ja istunnasta. Mut tuskin susirajalaisten jälkeen mikään älyttömän vaikea nakki." Näytin kieltä Sorelille harjaillessani Vipotiinan kylkeä. Ei meillä Susirajassa nyt niiiin kamalan vaikeita hevosia ole, että ne meistä jotain superratsastajia tekisivät! Supertampioita ennemminkin. Tamma nautti ainakin hoitamisesta täysin rinnoin, kun jynssäsin sen kylkiä harjalla. Jalat nousivat nätisti eikä varustamisessakaan ollut mitään ongelmaa. Vissiin niitä ongelmia ilmenisi sitten vasta selkäännousun jälkeen, ainakin näin päättelin Sorelin puheista.

Koska tamma ei ollut minulle entuudestaan tuttu päätin tehdä ihan perusharjoitteita. Aloitin kävelemällä Vipotiinan kanssa reippaasti eteenpäin pitkällä ohjalla, pyysin sitä istunnalla hidastamaan aina pysähdykseen asti. Ainakin jarru toimi. Myös liikkeellelähtö oli ihan ok, vaikka Vipotiina meinasi lähteä raviin. No, pyysin sitä lähtemään liikkeelle, se lähti liikkeelle. Joten ei se väärin tehnyt.
Koottuani ohjat ja tehtyäni erilaisia kiemuroita (voltteja sun muita pylpyröitä sekä kaaria) pyysin Vipotiinaa raville. Jouduin pyytämään tällä kertaa pariin kertaan, Vipotiinan ilmeisesti päätettyä, että huonostipa pyysit! Ravissa lähinnä keventelin jälleen erilaisilla kaarevilla urilla koettaen hakea rentoa eteen-alas-työskentelyä. Jouduin pyytämään Vipotiinaa jonkin verran jalalla eteenpäin, mutta pääasiassa se toimi istuntaa muuttamalla.

Laukkatyöskentelyn tein keskiympyrällä molempiin suuntiin, koettaen tällä kertaa vähän koota askelta (kuitenkaan varsinaista koottua laukkaa pyytämättä). Pari kertaa pyysin ilmeisesti liikaa ohjalla, koska Vipotiina kisaisi päänsä ylös ja vetäisi sellaisen selättömän koikkaloikkashow'n.

"Sepä meni paremmin kun mä odotin", naureskelin Sorelille palatessani naisen luokse kentän laidalle, "halusit kuitenkin vaan brassailla miten hieno hevonen sulla on!"
"En ainakaan myönnä mitään!" Sorel naureskeli lähtiessämme yksissä tuumin takaisin talliin. Itsehän tosin nakitin Vipotiinan pesun Sorelille vaihtaessani vaatteita, mutta porkkanoiden syöttöön tammalle osallistuin oikein mielelläni.


Ongelmat ratkeaa, mutta tuleeko lopulta kiire?
Tarkoitus olisi osallistua Heljävirran järjestämiin koulukilpailuihin, mutta vielä tilanne näyttää synkältä. Vipotiina ei ole ollut oma itsensä, eikä ravikaan tunnu enää kulkevan niin tasaisesti kuin viikkositten. Riina oli aamulla ottanut yhteyttä entiseen koulukaveriinsa, joka toimi nykyään lähimaastossa hevoshierojana. Hieroja oli lupautunut tulla illalla kuuden aikaan käymään, jos sitten saisimme tilannetta selville. Pirjon pitämän kouluvalmennuksen jälkeen huomasin kyllä vasemmassa takakengässä olevan halkeaman, jonka kengän naula oli aiheuttanut. Asia korjattiin, mutta itse tilanne ei korjaantunut eikä ongelma vaikuttanut olevan täysin jalassa. Riina ja hänen ystävänsä tulivat talliin. Olin laittanut Vipotiinan jo valmiiksi käytävälle seisomaan ja odottamaan. Harjailin tammaa kaikessa rauhassa, kunnes huokaisin syvään nähtyäni kaksikon. Essiksi esittäytynyt nainen lähti kaulasta etenemään takaosaa kohden, tunnustellen ja painellen. Hevonen ei reagoinut erikoisemmin ärsykkeisiin muuten kuin luimistelemalla ja hieman ihmettelemällä. "Täällä on lihakset aivan kireänä. Pari paukuraa tuntuu ja kun liu'utan kättäni näin alaspäin, sen pitäisi kulkea sujuvasti. Nyt se töksähtelee, joten vika on selvästi täällä". Menin itse kokeilemaan ja huomasin samat asiat, mitä Essi minulle luetteli. Kerroimme Essille tilanteemme ja kiireemme, kuinka tulisimme selviämään tästä? Essi antoi kattavat hoito-ohjeet ja lupasi tulla kolmena päivänä peräkkäin tekemään kevyttä hierontaa Vipotiinalle. Hän kyllä uskoi, että näillä eväillä tamma on pian oma upea itsensä eikä kilpailuita tarvitse lähteä perumaan. Iso kivi tipahti harteiltani!


Kouluvalmennus
Oli ilo saada tallilla vierailemaan vanha tuttavani vuosien takaa, Pirjo Saarenmaa, jonka kanssa olen hevostellut nuorena tyttönä. Kilparadoilla pyöritty tiiviisti yhdessä, kunnes omat tallin veivät meidän eri suuntiin. Pirjon kanssa olen kuitenkin pysynyt yhteyksissä ja monta vuotta on ollut tarkoitus valmentaa toisiamme. Nyt Pirjo on täällä ja hänen toiveitaan noudattaen, ratsuksi valitsin Vipotiinan. Suoritimme alkuverryttelyn ravinlisäyksillä, volteilla ja laukannostoilla. Vipotiina oli aluksi hieman kankea ja jotenkin vastahakoinen. Hiljalleen tamma antautui avuille ja homma alkoi luistamaan hyvin. Pirjo kehoitti minua usein kiinnittämään huomiota syvään istuntaan ja kuinka hyödyntää sitä tehokkaimmin. Hevosen liikkeet olivat näyttävät mutta takaosa oli todella kireän tuntuinen ja sen huomasin itsekin. Vipotiina narskutteli kuolaimia, mikä ei aivan tavallista ollutkaan. Laukalla tempo pysyi tasaisena ja kuten tavallisestikin, tamma kulki kauniisti muodossa. Pirjo ei halunnut pitää minulle täysin perinteistä valmennustaan, koska hän oli vahvasti sitä mieltä, että hevosessa oli jotain häikkää. Pirjo oli monet kerrat ollut radanreunalla seuraamassa Vipotiinan kilpailusuoritusta ja hän tietää, kuinka tämä hevonen parhaimmillaan kulkea. Loppuveryttely suoritettiin rauhallisesti ravissa ja lopuksi sovimme, että lähdemme kävellen maastoon. Riisuin Vipotiinalta satulan ja otin ohjat käteen, kunnon kävelylenkillä saisimme rauhassa jutella Pirjon kanssa ja pohtia mikä ratsuani tänään vaivasi.


Vauhdikkaasti aloitettu kilpailu-ura!
Vipotiinan kehitys on ollut huikeaa, eikä loppua meinaa näkyä. Vipotiina on ottanut kilpailutilanteet rauhallisesti ja radalla antanut itsestään kaiken. Minä olen joutunut kisaajan rooliin, mutta pienellä hiomisella uskon että Riina pääsee myös kokeilemaan taitojaan kilpakehissä. Matkoista tamma ei ressiä ota, eikä metelöivät lapset ja ihmispaljous aiheuta häiriköintiä. Keskittyminen on loistavaa, joten tästä ei ole kuin tie ylöspäin! Sijoituksia on ropissut huikea määrä ja Vipotiina meinaa olla parempi kouluratsu kuin vanhempansa!


Vipotiinalle varusteita niskaan
Vipotiinasta on kasvanut vahvaluonteinen tamma, joka haluaa esitellä taitojaan ja osaamistaan. Perusasiat Vipotiina on oppinut nopeasti eikä ongelmia ole ilmennyt. Vipotiinan emä Verna voi olla asiasta toistamieltä, sillä hänen varsansa on saavuttanut niin paljon rohkeutta, että kaitseminen vaikuttaa välillä todella vaikealta. Emäänsä ei Vipotiina aina halua kuunnella, jos tutkimusreissulta löytyy jotain todella mielenkiintoista. Ratsastuslenkit ovat jääneet aina lyhyiksi, koska Vipotiina ei meinaa pysyä näköetäisyydellä ja Verna tästä vasta riemastuukin. Ratsastajalla on iso työ pitää hätääntynyt emätamma hallinnassa... Nyt on kuitenkin aika nostaa satula selkään ja kokeilla kuolaimia. Vipotiina on saanut haistella ja vähän maistellakin satulaa. Apurinani toimi Riina, joka on Vipotiinaan kiintynyt kuin omaan lapseensa! Riina piti edessä kaurakulhoa ja minä hivutin hiljalleen kuolaimia suuhun. Kaura oli niin hyvää, ettei tamma juuri kuolaimia heti hoksannut suussaan, vasta kunnes kaurat loppuivat. Kielellä muljailu kesti hetken, kunnes tamma tyytyi tilanteeseen. Seuraavaksi kokeiltiin satulaa. Nostin satulan hiljaa tamman selkään, joka yritti aluksi väistää satulaa. Silmät pyörivät ja korvat luimivat, mutta satula nostettiin selkään ja tammaa palkittiin herkullisella omenalla. Vipotiina on äärimmäisen perso herkuille, joten palkkio oli aina sille mieluinen. Hevosella oli nyt suitset päässä ja satula selässä. Kauan ei tarvinnut odottaa kun tamman jännitys hävisi ja Vipotiina seisoi täysin tyyneenä ja rentona. En odottanutkaan että tästä tulisi ongelmia, koska kaikki koulutusasiat on mennyt Vipotiinalle hyvin perille ja muutenkin hevonen on todella sopeutuvainen uusiin tilanteisiin.


Tumma tammavarsa yllätti aamutallin tekijän
Aamutallin tekijä, Riina, koki pienoisen järkytyksen vietyään Huvin Vernalle aamukauroja. Karsinassa oljilla makasi tumma varsa, joka nukkui sikeästi keskellä karsinaa. Riina soitti heti minulle, eikä kestänyt kauan kiskoa vaatteita niskaan ja juosta talliin. Olimme odottaneet varsan syntyvän vasta viikon kuluttua. Varsa oli todella odotettu ja toivottu. Pieni tammavarsa muistutti paljon isäänsä, Samua. Puheensorina, kolistelut tai muiden hevosten hirnumiset eivät pikkuista herättänyt. Soitin eläinlääkärin paikalle tarkastamaan Violan ja varsan kunnon.




© Huvitus 2017 | Otsikkokuvat © Sorel & Vibaja | Taustakuva © Pixabay | virtuaalitalli | a sim-game stable | virtuaalihevonen | a sim-game horse