Cadogan Ponies

Valaskjálf

Ch, KTK-I

▪   Norjanvuonohevonen, ori
▪   Ruunihallakko, 142cm
▪   Syntynyt 06.01.2018, 8v
▪   Koulupainotus, He A
▪   VH18-053-0035

▪   Omistaja Sorel (VRL-00884)
▪   Tuonut Lissu T.



Luonne tulossa.

   


Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Midnatthimlen
nvh, rnhkko, 141cm
evm
ii. Holstofte Månelys
nvh, rnhkko, 145cm
iii. Bjørkåre
iie. Holstofte Midnattsol
ie. Tyv Susanne
nvh, rnhkko, 142cm
iei. Sjørøver
iee. Livlie
e. Hovnæss Topas
nvh, rnhkko, 144cm
evm
ei. Hovnæss Revehale
nvh, rnhkko, 143cm
eii. Rev
eie. Hovnæss Eple
ee. Perle
nvh, rnhkko, 141cm
eei. Fløyelprins
eee. Armia
t. Kurjen Valkyrja 06.06.2018 e. Nordlie Dagny om. Kurjenpesä VIR MVA Ch, KTK-I
o. CHR Halatafl 24.03.2019 e. Raasløve Huldra om. suba Ch, KTK-I
o. Cadogan Vidarjálf 10.04.2019 e. Gravfelt Korynna om. Sorel VIR MVA Ch, KTK-I

Kilpailut & saavutukset

   » Hyppykapasiteetti ja rohkeus:
   » Nopeus ja kestävyys:
   » Kuuliaisuus ja luonne:
   » Tahti ja irtonaisuus:
   » Tarkkuus ja ketteryys:

   ♦ Kouluratsastuksessa op ( vt. / )
★ Kilpailee vain porrastetuissa kilpailuissa.
★ Tavoitteena KRJ:n laatuarvosteluun osallistuminen.

★ Kantakirjattu 5/2018 - KTK-I -- 20+20+20+20=80p.

30.04.2018: Haavelaakso - irtoSERT -- pt. vaapu.
07.05.2018: Einfall - irtoSERT -- pt. Welby
17.02.2019: Susiraja - irtoSERT -- pt. Lissu T.
31.04.2019: Adina - irtoSERT -- pt. Jannica

Päiväkirja

09.09.2018: Syysmaasto Lykkelig- tallilla

Päätimme ilmoittautua Lykkeligin järjestämälle vuonohevosten maastoretkelle, koska olimme Skjalfin kanssa viettänyt kesän pääasiassa kilpailuissa ja nyt olisi mitä parhain hetki ottaa rennosti. Nauttia loppukesästä, viilenevistä syysilloista kun ei ole ötökätkään kiusaamassa! Skjalf on tehnyt hurjan urakan ja minun hetktinen elämä kaipaa pysähtymistä ja mikä sen parempaa, kun viettää se muiden pystyharjojen seurassa. Matkaan lähdettiin mäen päältä tallin pihasta sumuisessa ja kosteassa syyssäässä. Skjalf oli ennen satulaan nousemista pörissyt perinteiseen tyyliin ja vaatinut itselleen muiden hevosten huomiota. Olimme jonossa kärkipäässä ja se oli Skjalfin mieleen. Ilma oli kolea mutta tyynen rauhallinen. Vuonohevosia oli iso porukka lähtenyt retkelle ja tunnelma oli todella iloinen ja rento. Skjalf asteli reippaasti korvat tötteröllä ja ylimääräinen hölmöily oli nyt jäänyt taakse. Hevonen alkoi hiljalleen rentoutumaan, kun matkaa oli kuljettu ensimmäinen vartti. Kun olimme kävelleet jonkin aikaa, letkan etummaisena ratsastava Uppe katsahti taaksepäin huikaten jotain raviin siirtymisestä. Ensimmäisten raviaskelien aikana ratsuni päätti ottaa vielä kovemman vaihteen silmään ja minä jouduin tekemään reilut pidätteet, ettei hevoseni kirmaa johtohevosen ohitse. Alkuun näytti, ettei touhusta tule yhtään mitään mutta lopulta Skjalf myöntyi, että minä määrään tanssitahdin. Loppu sujuikin jo paljon paremmin!

Syksyn ruska alkoi olla parhaimmassa loistossaan. Puista oli lehtiä alkanut varisemaan, mieleeni juolahtaa näissä tilanteissa aina sanonta; "winter is comin". Kuten mieheni on tapana sanoa. Rakastan ruska-aikaa, se on kaunista mutta samalla myös surullista, koska kaikki ympäriltä kuolee ja kuihtuu pois - kylmä talvi on tulossa. Itse olen enemmänkin kesäihmisiä, mutta uskon että hevoset ovat vain onnellisia, että paarmat ja muut ötökät häviää hiljalleen niitä syömästä. Vihdoin tuli laukan aika. Edessä siinsi hyvin loiva mäki tasaisella hiekkapohjalla. Nostaessani laukkaa hevoseni otti tilanteen huomattavasti rauhallisemmin kuin raviin noston. Skjalf nosti nätisti laukan ja pysyi hyvin rytmissä ja kuulolla. Olin todella iloinen, koska oletin, että Skjalf järjestää meille vielä kunnon laukkakilpailut. Skjalf kuitenkin tyytyi rooliinsa johtajahevosen takana. Laukan jälkeen käveltiin taas rennosti. Yht äkkiä puistikosta ilmestyi irtokoira. Se katseli meitä muutaman metrin päästä ja meidän porukka pysähtyi. Koira ei näyttänyt vihaiselta, eikä se lähtenyt lähestymään hevosia. Jätimme koiran siihen katselemaan ja me jatkoimme käynnissä matkaa. Kieltämättä jäi mietityttämään, missähän koiran omistaja oli. Pantaakaan ei ollut, mutta lähellä oli muutamia mökkejä, joista todennäköisesti koira on lähtenyt omille seikkailuilleen. Toivottavasti söpöläinen osaa kotiin takaisin!

Ennen tallille palaamista ratsastimme vielä hiukan ravia pehmeähköllä mökkitiellä. Hevoseni yllätti minut täysin, sillä se ei temppuillut lainkaan! Skjalf nosti ravin rauhallisesti ja annoin sen ravata kohtalaisen löysillä ohjilla. Hevonen oli täysin rento ja voin vannoa, että se nautti retkestä uudessa ympäristössä. Pohjat olivat tällä reissulla todella hyvässä kunnossa ja olihan tämä kivaa vaihtelua meille. Tallin pihassa hevosen selästä laskeuduttuani taputin Skjalfin kaulaa ja kiitin sitä mukavasta reissuta. Olin yllättynyt, kuinka hienosti ori malttoi, eikä se tehnyt mitään kummallisia tempauksia. Joukossa olevat tammatkin saivat Skjalfilta rauhan, eikä se kiinnittänyt niihin matkalla mitenkään huomiota. Se on ehkä vähän outoa Skjalfilta, mutta ehkä uusi ympäristö kiinnosti enemmän tällä kertaa. Todella kiva ja hyvin onnistunut reissu, kaikinpuolin!

Tämä on virtuaalitalli - This is a sim-game stable - Virtuaalihevonen - a sim-game horse
Ulkoasu © Vapaasti kopioitavaa by Melissa & Milja